Permanent damage claim dismissed as minor harm from upper jaw partial prosthesis use.
Legislator summary
AI generatedThe Insurance Court rejected the applicant's claim for compensation regarding permanent harm caused by an upper jaw partial prosthesis following a beating. The applicant argued the prosthesis caused lasting damage, but the court found no evidence of significant harm beyond general dental health issues. Consequently, the court ruled the harm was too minor to warrant compensation under the Criminal Damage Act.
Legislator headnote
AI generatedRikosvahinkolain 14 §:n 1 momentti; Tapaturmavakuutuslain 18 a §:n haittaluokitus: Harm caused by an upper jaw partial prosthesis is considered too minor to constitute compensable permanent damage under the Criminal Damage Act.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Diaarinumero 9046:2000
Antopäivä 20.8.2001
Yläleuan osaproteesin käytöstä aiheutuvaa haittaa oli pidettävä niin vähäisenä, ettei se rikosvahinkolain mukaisessa korvauskäytännössä oikeuttanut rikosvahinkolain mukaiseen pysyvän vian ja haitan korvaukseen.
Asiatiedot
A oli Valtiokonttorille jättämässään korvaushakemuksessa vaatinut korvausta muun muassa tekohampaiden pysyvästä haitasta.
Valtiokonttori oli päätöksellään hylännyt vaatimuksen katsoen, ettei ollut osoitettu, että A:lle olisi pahoinpitelyn ja vammantuottamuksen johdosta aiheutunut rikosvahinkolain nojalla korvaukseen oikeuttavaa pysyvää vikaa tai haittaa.
A haki Valtiokonttorin päätökseen muutosta vakuutusoikeudelta vaatien korvausta osaproteesin aiheuttamasta pysyvästä viasta ja haitasta 7.000 markkaa.
Vakuutusoikeuden ratkaisu
Valtiokonttorin päätöstä ei muutettu. Valitus hylättiin.
Vakuutusoikeuden perustelut
Esitetyn selvityksen mukaan A:ta on 23.5.1999 pahoinpidelty muun muassa lyömällä häntä nyrkeillä kasvoihin, mistä on aiheutunut neljän ylähampaan ja yhden alahampaan irtoaminen. A:lle on tehty tapahtuneen johdosta yläleukaan osaproteesi. Esitetyn hammaslääkärin lausunnon mukaan hampaistoa korvaavasta irtoproteesista aiheutuvat haitat ovat yksilöllisiä ja lähinnä suun terveyteen, purentatoiminnan tehokkuuteen, puheen muodostukseen ja ulkonäköön liittyviä.
Vakuutusoikeus, joka rikosvahinkolain 14 §:n 1 momentin nojalla ei ole sidottu yleisen tuomioistuimen korvausasiassa antamaan ratkaisuun, on pysyvää vikaa ja haittaa arvioidessaan soveltanut ohjeellisesti sosiaali- ja terveysministeriön päätöstä tapaturmavakuutuslain 18 a §:ssä tarkoitetusta haittaluokituksesta. Vakuutusoikeus katsoo, ettei asiakirjoista ilmene eikä muutoinkaan ole osoitettu A:lle aiheutuneen yläleuan osaproteesin käytöstä erityistä haittaa. Yläleuan osaproteesin käytöstä aiheutuvaa haittaa on näin ollen pidettävä niin vähäisenä, ettei se rikosvahinkolain mukaisessa korvauskäytännössä oikeuta rikosvahinkolain mukaiseen pysyvän vian ja haitan korvaukseen.
Jaosto
VIII