Freelancer's reduced work due to market demand, not employer action, denies partial unemployment benefits under Finnish law.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Insurance Court dismissed the unemployment insurance fund's appeal against the Unemployment Security Board's decision to grant partial unemployment benefits to a freelancer. The fund argued the freelancer's reduced workload in September-October 1998 was due to market fluctuations rather than employer-initiated changes like layoffs or part-time conversion. The court agreed, ruling that the freelancer had voluntarily accepted the risk of variable work hours and thus did not meet the statutory conditions for partial benefits under Section 17 of the Unemployment Security Act.
Legislator headnote
AI generatedTyöttömyysturvalain 17 §:n 1 momentti; A freelancer's voluntary acceptance of variable work hours precludes partial unemployment benefits when reduced workload stems from market demand rather than employer-initiated changes.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
A oli toiminut freelancer-konsulenttina tehden esittelytöitä useille eri toimeksiantajille niiden pyynnöstä. Työtunneista oli sovittu aina erikseen ja palkka oli maksettu tehtyjen tuntien perusteella. Syys-lokakuussa 1998 A:lla oli ollut tavallista vähemmän toimeksiantoja. A:n työsuhteissa ei ollut kuitenkaan tapahtunut sellaista työttömyysturvalain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua muutosta, jonka seurauksena hänelle olisi syntynyt oikeus soviteltuun työttömyyspäivärahaan.
Esitiedot
Työttömyyskassa oli päätöksellään evännyt A:lta työttömyyspäivärahan 10.9.1998 lukien, koska työaikaa ei ollut lyhennetty työnantajan suorittaman lomautuksen eikä osa-aikaistamisen johdosta.
A haki päätökseen muutosta työttömyysturvalautakunnalta. A totesi työn olennaisesti vähentyneen syys-lokakuussa 1998 ja vaati soviteltua päivärahaa evätyltä ajalta.
Työttömyysturvalautakunnan päätös
Työttömyysturvalautakunta kumosi valituksenalaisen päätöksen ja määräsi A:lle maksettavaksi työttömyyspäivärahaa evätyltä ajalta, mikäli hän muutoin täytti mainitun päivärahan saamisen edellytykset.
Työttömyysturvalautakunnan perustelut
Soviteltuun työttömyyspäivärahaan on säädetyin edellytyksin oikeus henkilöllä, joka päätoimesta työttömäksi jäätyään jatkaa hänellä päätyön ohella ollutta sivutyötä tai jolla on tuloa ennen työttömyyttä alkaneesta yritystoiminnasta.
Työttömyysturvalain 5 a §:n tarkoittamaan yritystoimintaan luettava freelancer-toiminta on päättynyt toistaiseksi 1.7.1998 lukien. A on ollut osa-aikaisessa työsuhteessa X Oy:öön 1.1.1995 lukien ja Y Oy:öön 1.4.1998 lukien. Työttömyysturvalain 17 §:n nojalla osa-aikatyötä tekevällä henkilöllä on säädetyin edellytyksin oikeus soviteltuun työttömyyspäivärahaan osa-aikatyön ajalta. Kun A on edellä viitatun freelancer-toiminnan lakattua jatkanut aiemmin sen ohella tekemiään työsuhteisia sivutoimiaan, hänellä on mainitun pykälän mukainen oikeus työttömyyspäivärahaan evätyltä ajalta siltä osin kuin hän myös muutoin täyttää mainitun etuuden saamisen edellytykset.
Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa
Työttömyyskassa haki muutosta työttömyysturvalautakunnan päätökseen ja vaati, että vakuutusoikeus kumoaa työttömyysturvalautakunnan antaman päätöksen ja jättää asian työttömyyskassan antaman päätöksen varaan.
Vakuutusoikeuden ratkaisu
Työttömyysturvalautakunnan päätös kumottiin ja asia jätettiin työttömyyskassan antaman päätöksen varaan. Asia palautettiin työttömyyskassalle.
Vakuutusoikeuden perustelut
A on toiminut freelancer-konsulenttina tehden esittelytöitä useille eri toimeksiantajille niiden pyynnöstä. Esitetyn selvityksen perusteella työtunneista on sovittu aina erikseen ja palkka on maksettu tehtyjen tuntien perusteella. Näin ollen A:n viikottainen työmäärä ja sen seurauksena myös ansiot ovat vaihdelleet toimeksiantajien tarpeiden mukaan. Syys-lokakuussa 1998 A:lla on ollut tavallista vähemmän toimeksiantoja, joten hän on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon saadakseen soviteltua työttömyyspäivärahaa.
Työttömyysturvalain 17 §:n 1 momentissa on määritelty edellytykset, joiden vallitessa henkilöllä on oikeus soviteltuun työttömyyspäivärahaan. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella A:n tapauksessa minkään lainkohdassa mainitun edellytyksen ei voida katsoa täyttyvän. A:n työmäärän vähentyminen ei ole johtunut lomautuksesta tai työsuhteen osa-aikaistamisesta. A:n ei voida myöskään katsoa jääneen työttömäksi päätoimestaan ja jatkaneen hänellä päätyön ohella ollutta sivutyötään tai saaneen tuloa ennen työttömyyttä alkaneesta yritystoiminnastaan. A:n työsuhteissa ei siis ole tapahtunut sellaista työttömyysturvalain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua muutosta, jonka seurauksena hänelle syntyisi oikeus soviteltuun työttömyyspäivärahaan.
A on työsopimuksia tehdessään ottanut tietoisen riskin työmääränsä vaihtelusta, koska hän ei ole sopinut mitään kiinteitä viikkotuntimääriä, vaan hän on sitoutunut olemaan käytettävissä toimeksiantajien tarpeiden mukaan. Lisäksi A:lla on ollut ilmeisesti mahdollisuus itse vaikuttaa toimeksiantajiensa lukumäärään ja tätä kautta myöskin työtehtäviensä määrään. Tällaisessa tilanteessa työttömyysturvalla ei voida kompensoida työmäärän vaihtelusta mahdollisesti johtuvia taloudellisia menetyksiä.
Jaosto
VIII