Finnish Insurance Court allows unemployment benefits when a family member's employment in a parent's sole business is deemed interrupted.
Legislator summary
AI generatedThe Finnish Insurance Court partially overturned the Social Insurance Board's decision, granting the applicant unemployment benefits for a specific period. The court found that although the applicant lived with his parents, the business operated solely on his father's labor and lacked independent economic substance. Consequently, the court ruled that the applicant's employment in the family business was effectively interrupted on October 1, 1995, creating a qualifying gap for benefits.
Legislator headnote
AI generatedTyöttömyysturvalain 1 a §; Työttömyysturvalain 5 a §:n 3 momentti: Työttömyysturvalain mukainen yritystoimintaa harjoittava henkilö, joka on samassa taloudessa asuvien vanhempiensa omistaman yrityksen palveluksessa, on katsottava keskeyttäneen yritystoimintansa, jos yrityksen toiminta perustuu ainoastaan vanhempien työpanokseen ja ei ole edellytysten mukaisesti lopetettu.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
A:n isä oli ollut X Oy:n hallituksen ainoa varsinainen jäsen ja toimitusjohtaja, ja hän oli ollut pääsääntöisesti yrityksen ainoa työntekijä, jolle on maksettu palkkaa. Yritys oli vuosina 1996 ja 1997 päättyneinä tilikausina työllistänyt keskimäärin yhden henkilön. A oli asunut samassa osoitteessa kuin vanhempansa ja muuttanut eri osoitteeseen joulukuun 1997 alussa eikä hän ollut esittänyt vakuuttavaa selvitystä siitä, että hän olisi asunut itsenäisessä, vanhemmistaan erillisessä taloudessa. Tämän vuoksi A:ta oli pidettävä työttömyysturvalain 1 a §:n 3 momentissa tarkoitettuna vanhempiensa kanssa samassa taloudessa asuvana perheenjäsenenä. Siten A oli työskennellessään X Oy:ssä ollut työttömyysturvalain 1 a §:n 1 momentissa tarkoitettu yritystoimintaa harjoittava henkilö.
Asiassa ei ollut ilmennyt selvitystä siitä, että A olisi osallistunut X Oy:n toimintaan ennen 15.5.1995 alkanutta noin kaksi kuukautta kestänyttä työssäoloa. Esitetyn selvityksen perusteella vaikutti myös siltä, että X Oy:n toiminta oli valituksessa kyseessä olevana aikana perustunut lähinnä vain A:n isän työpanokseen. A oli siten työsuhteensa päättyessä todisteellisesti keskeyttänyt omalta osaltaan yritystoimintansa perheensä yrityksessä työttömyysturvalain 5 a §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla 1.10.1995, jolloin hänet oli lomautuksensa jälkeen irtisanottu perheensä yrityksestä. A oli palannut perheyrityksen palvelukseen vasta joulukuussa 1997, joten hän oli oikeutettu työmarkkinatukeen 1.10.1995 alkaneen ja 1.2.1996 päättyneen neljän kuukauden yritystoimintansa keskeytysajan jälkeen.
Esitiedot
Kansaneläkelaitoksen paikallistoimisto oli päätöksellään hylännyt A:n työmarkkinahakemuksen 10.10.1995 alkaen katsoen, että A työllistyi yritystoiminnassa tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään.
Kansaneläkelaitoksen paikallistoimisto oli toisella päätöksellään hylännyt A:n työmarkkinahakemuksen 20.8.1996 lukien katsoen, että A työllistyi yritystoiminnassa tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään.
A haki päätöksiin muutosta työttömyysturvalautakunnalta.
Työttömyysturvalautakunnan ratkaisu
Työttömyysturvalautakunta hylkäsi valituksen.
Työttömyysturvalautakunnan perustelut
A on työttömyysturvalain 1 a §:n mukaan yritystoimintaa harjoittava henkilö hänen samassa taloudessa asuvien vanhempiensa omistaessa X Oy:n osakekannan. A on työllistynyt X Oy:n palveluksessa ajalla 15.5. - 1.10.1995. A:n on katsottava edelleen työllistyvän yrityksen toiminnassa. Yrityksen toimintaa ei ole laissa edellytetyin tavoin lopetettu tai keskeytetty.
Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa
A haki aikaisemmin esittämänsä uudistaen muutosta työttömyysturvalautakunnan päätökseen ja vaati oikeutta työmarkkinatukeen 10.10.1995 alkaen ja 20.8.1996 alkaen.
A totesi lisäksi, että työvoimatoimikunta oli kesällä 1995 saanut tietää, että kyseessä on vanhempien yritys, kun hänet piti lomauttaa. Omistussuhteet olivat siten olleet työvoimatoimiston tiedossa vuonna 1995 eikä 1997. A totesi edelleen, että X Oy:n tulos ei ollut kestänyt työllistämistä. Tämä tarkoitti A:n mukaan sitä, että yrittäjäperheen lapset olisivat aina ilman työmarkkinatukea ja olisivat siten aivan eriarvoisessa asemassa kuin muiden perheiden lapset.
Vakuutusoikeuden ratkaisu
Työttömyysturvalautakunnan päätöstä muutettiin ja Kansaneläkelaitos määrättiin suorittamaan A:lle työmarkkinatukea 2.2.1996 alkaen, mikäli hän muutoin täytti työmarkkinatuen saamisen edellytykset. Muutoin valitus hylättiin. Asia palautettiin Kansaneläkelaitoksen Tampereen toimistolle tästä aiheutuvia toimenpiteitä varten.
Vakuutusoikeuden perustelut
Esitetyn selvityksen mukaan A on 23.8.1995 päivätyssä työttömyysturvahakemuksessa ilmoittanut ammatikseen talonrakentajan. Hän on ollut rakennus-aputöissä isänsä ja äitinsä omistamassa X Oy:ssä 15.5.1995 alkaen. Hänet on lomautettu 17.7.1995 alkaen tuotannollisista ja taloudellisista
syistä sillä ehdolla, että mikäli työnantaja ei pysty 75 kalenteripäivän kuluessa tarjoamaan uutta työtä, katsotaan lomautusilmoitus samalla irtisanomisilmoitukseksi. Lomautus on kestänyt 75 päivää ja A:n työsuhde on päättynyt 1.10.1995. A on palannut X Oy:n palveluksen 4.12.1997 alkaen oppisopimuskoulutuksella kirvesmiesharjoittelijaksi.
A:n isä on ollut X Oy:n hallituksen ainoa varsinainen jäsen ja toimitusjohtaja, ja hän on kyseessä olevana aikana ollut pääsääntöisesti yrityksen ainoa työntekijä, jolle on maksettu palkkaa. Yrityksen toimialaan on kuulunut muun muassa harjoittaa rakentamista ja saneerausta. Yrityksen liikevaihto on vaihdellut vuosina 1994 - 1997 päättyneinä tilikausina 423.000 markan ja 584.000 markan välillä, ja esitettyjen toimintakertomusten mukaan yritys on vuosina 1996 ja 1997 päättyneinä tilikausina työllistänyt keskimäärin yhden henkilön.
A on valituksessa kyseessä olevana aikana asunut samassa osoitteessa kuin vanhempansa ja muuttanut eri osoitteeseen joulukuun 1997 alussa. Vaikka hän on kertonut olleensa vanhempiensa vuokralainen ja sen vuoksi esittänyt, ettei hän olisi asunut vanhempiensa kanssa samassa taloudessa, vakuutusoikeus katsoo, ettei A ole esittänyt vakuuttavaa selvitystä siitä, että hän olisi asunut itsenäisessä, vanhemmistaan erillisessä taloudessa. Tämän vuoksi A:ta on pidettävä työttömyysturvalain 1 a §:n 3 momentissa tarkoitettuna vanhempiensa kanssa samassa taloudessa asuvana perheenjäsenenä. Siten A on työskennellessään X Oy:ssä ollut työttömyysturvalain 1 a §:n 1 momentissa tarkoitettu yritystoimintaa harjoittava henkilö.
Asiassa ei ole ilmennyt selvitystä siitä, että A olisi osallistunut X Oy:n toimintaan ennen 15.5.1995 alkanutta noin kaksi kuukautta kestänyttä työssäoloa. Esitetyn selvityksen perusteella vaikuttaa myös siltä, että X Oy:n toiminta on valituksessa kyseessä olevana aikana perustunut lähinnä vain A:n isän työpanokseen. Näihin seikkoihin viitaten vakuutusoikeus katsoo, että A on työsuhteensa päättyessä todisteellisesti keskeyttänyt omalta osaltaan yritystoimintansa perheensä yrityksessä työttömyysturvalain 5 a §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla 1.10.1995, jolloin hänet on lomautuksensa jälkeen irtisanottu perheensä yrityksestä. A on palannut perheyrityksen palvelukseen vasta joulukuussa 1997, joten hän on oikeutettu työmarkkinatukeen 1.10.1995 alkaneen ja 1.2.1996 päättyneen neljän kuukauden yritystoimintansa keskeytysajan jälkeen.
Jaosto
II