Attempted unlawful restraint of personal liberty triggers criminal compensation under Section 5(2) of the Criminal Damage Act.
Legislator summary
AI generatedThe Insurance Court reversed the State Office's decision to deny compensation for mental suffering caused by an attempted unlawful restraint. The plaintiff argued that such an act inherently infringes personal liberty, warranting compensation under Section 5(2) of the Criminal Damage Act, while the State Office contended that compensation was limited to cases involving unlawful detention or specific moral offenses. The court ruled that the specific nature of the attempted restraint directly targeted the victim's freedom, thereby satisfying the statutory requirement for compensation.
Legislator headnote
AI generatedSection 5(1) of the Criminal Damage Act; Section 5(2) of the Criminal Damage Act: An attempt to unlawfully restrain a person's personal liberty constitutes a crime under Section 5(2) of the Criminal Damage Act, entitling the victim to compensation for mental suffering.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Törkeä kiristyksen yritys oli kohdistunut A:n vapauteen ja A:lla oli siten oikeus korvaukseen rikoksesta aiheutuneesta henkisestä kärsimyksestä rikosvahinkolain 5 §:n 2 momentin nojalla.
Esitiedot
A oli joutunut törkeän kiristyksen yrityksen kohteeksi. Käräjäoikeus oli määrännyt tuomiossaan korvattavaksi A:lle muun muassa henkisestä kärsimyksestä 12.000 markkaa. A haki Valtiokonttorilta korvausta henkisestä kärsimyksestä rikosvahinkolain nojalla.
Valtiokonttori hylkäsi päätöksellään hakemuksen henkisen kärsimyksen korvaamisesta. Valtiokonttori totesi, että henkisestä kärsimyksestä oli rikosvahinkolain 5 §:ssä säädetty suoritettavaksi korvausta ainoastaan silloin, kun se oli aiheutunut vapauteen kohdistuneella tai rikoslain 20 luvussa mainitulla siveellisyysrikoksella.
Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa
A haki muutosta valtiokonttorin päätökseen uudistaen vaatimuksensa henkisen kärsimyksen osalta.
Vakuutusoikeuden ratkaisu
Valtiokonttorin päätöstä muutettiin ja valtiokonttori velvoitettiin suorittamaan A:lle lainmukainen korvaus henkisestä kärsimyksestä. Asia palautettiin Valtiokonttorille tästä päätöksestä aiheutuvia toimenpiteitä varten.
Vakuutusoikeuden perustelut
Asiassa esitetyn selvityksen perusteella vakuutusoikeus katsoi, että törkeä kiristyksen yritys oli kohdistunut A:n vapauteen oikeuttaen siten korvaukseen rikosvahinkolain 5 §:n 2 momentin nojalla.
Jaosto
V