Court of Appeal remanded case to lower court for jurisdictional review of counterfeit money charges.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Court of Appeal remanded the case to the Court of First Instance, ruling that the lower court retained jurisdiction despite the counterfeit money being manufactured and traded in different locations. The prosecution charged A and B with making counterfeit currency and C with trafficking it, while the lower court had dismissed the charges due to jurisdictional doubts and the nature of the forgery method. The appellate court determined that the distinct locations of manufacturing and trading did not legally require the case to be heard exclusively at the manufacturing site's court.
Legislator headnote
AI generatedRikoslaki 37 luvun 1 §:n 1 ja 2 kohta; The Court of Appeal held that the jurisdiction to try charges for making and trafficking counterfeit currency is not limited to the place of manufacture when the acts are closely connected and the method is simple.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Syyttäjä oli vaatinut rangaistusta A:lle ja B:lle väärän rahan valmistamisesta ja C:lle väärän rahan kaupittelusta. A ja B olivat paikkakunnalla X ottaneet kymmenen markan setelistä mustavalkoisia molemminpuolisia valokopioita, joista yhden A ja C olivat paikkakunnalla Y sijoittaneet bensiiniautomaattiin.
A ja C olivat näin saaneet käytössään olleeseen autoon kymmenen markan arvosta bensiiniä. B oli paikkakunnalla X värittänyt yhden valokopioista värikynällä vihreäksi ja tarjonnut sen maksuksi paikkakunnalla Y olevassa ravintolassa tarjoilijalle, joka oli kuitenkin huomannut rahan vääräksi. Y:n KO oli jättänyt syytteen tutkimatta, koska syytteen rangaistusvaatimus oli perustunut väärän rahan valmistukseen ja kaupitteluun, mikä vaatimus ei ollut ilmeisesti perusteeton, ja koska väärän rahan valmistus oli tapahtunut Y:n KO:n tuomiopiirin ulkopuolella. Y:n KO oli katsonut, että se ei ollut toimivaltainen käsittelemään A:han ja B:hen kohdistettua syytettä väärän rahan valmistamisesta. C:hen kohdistettu syyte oli niin läheisessä yhteydessä A:han ja B:hen kohdistettuihin syytteisiin, että samat syytteet tuli KO:n mielestä käsitellä yhdessä.
HO oli palauttanut jutun KO:een katsoen, ettei se, että rahojen valmistaminen ja kaupittelu olivat tapahtuneet eri paikkakunnilla, erityisesti rahojen valmistusmenetelmä ja sen yksinkertaisuuskin huomioonottaen, sinänsä edellyttänyt asian yksinomaista käsittelyä nimenomaan valmistuspaikan tuomioistuimessa.
Y:n KO oli siten toimivaltainen käsittelemään asian kokonaisuudessaan.
KO tuomitsi A:n ja C:n näpistyksestä ja B:n lievästä petoksesta katsoen, ettei mainitulla tavalla valmistettuja rahankuvia voitu pitää RL 37 luvun 1 §:n 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuna väärennettynä rahana.
KKO:1936-I-34, KKO:1949-II-189
Kirjallisuutta: Honkasalo: Suomen Rikosoikeus, Erityinen
osa II s. 251-255
Honkasalo: Erinäiset rikokset s. 83
Beckman-Holmberg-Hult-Stral: Kommentar till brottsbalken
II s. 115
Läsnä: Liukko, Nikula ja Niemelä (apuj.) Esittelijä: Soininen
Lainvoimainen