Free legal aid withdrawn due to lack of cause; lawyer gets partial fee but client exempt from reimbursement.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Court of Appeal revoked the lower court's dismissal of the client's free legal aid claim, ordering the withdrawal of the aid under Section 18 of the Act on Free Legal Aid. While the client was not required to reimburse the state for the aid costs, the lawyer was awarded a partial fee of 600 marks for necessary expenses and a reasonable fee, as the case lacked sufficient merit but the lawyer should have known the outcome. The court balanced the client's lack of legal knowledge against the lawyer's duty to assess the case's viability before proceeding.
Legislator headnote
AI generatedSection 18 of the Act on Free Legal Aid; where a free legal aid claim is withdrawn due to lack of cause, the client is exempt from reimbursement but the lawyer may receive a partial fee for necessary expenses and a reasonable fee if the case was not entirely without merit.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Maksuttoman oikeudenkäynnin saaneen A:n avustajaksi oli kihlakunnanoikeudessa määrätty asianajaja B. Päättäessään jutun lopullisesti kihlakunnanoikeus oli hylännyt avustajan kulu- ja palkkiovaatimuksen, koska kanteelle ei ollut näytetty minkäänlaista aihetta.
A haki muutosta kihlakunnanoikeuden pääasiaa ja B kuluvaatimuksen hylkäämistä koskevaan päätökseen.
Hovioikeus määräsi A:lle myönnetyn maksuttoman oikeudenkäynnin edun maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 18 §:n nojalla lakkaamaan, koska kanne oli katsottava nostetuksi ilman riittäviä edellytyksiä eikä asian voitu katsoa olleen myöskään niin sekava ja epätietoinen, että oikeudenkäyntiin olisi ollut perusteltua aihetta. Katsoen B:n oikeutetuksi saamaan valtion varoista korvauksen välttämättömistä kuluistaan ja kohtuullisen palkkion tehtävästään ennen A:lle myönnetyn edun lakkaamista hovioikeus määräsi avustajalle maksettavaksi kulujen korvauksen ja kohtuullisena palkkiona vain 600 markkaa, koska avustajan olisi tullut riittävästi etukäteen perehtyä kanteen menestymisen mahdollisuuteen. Koska A:lla ei ollut ollut asiasta riittävää oikeudellista tuntemusta ja kun takaisinmaksuvelvollisuus siten olisi ollut kohtuutonta, hovioikeus ei velvoittanut A:ta korvaamaan valtiolle takaisin niitä maksuja, joista hän oli vapautunut. (Ään.).
Eri mieltä ollut jäsen ei määrännyt A:lle myönnettyä maksuttoman oikeudenkäynnin etua lakkaamaan, mutta määräsi B:lle valtion varoista maksettavaksi, ottaen huomioon hänen työnsä laatu, korvaukseksi hänelle kihlakunnanoikeudessa A:n avustamisesta aiheutuneet kulut sekä palkkiona 600 markkaa.
Ks. HelHO:n päätös A:21.9.1971, T:113
Aalto: Maksuton oikeudenkäynti, 1974, s. 69-75, 214-
219, 250-255
Lainvoimainen