Court recognizes child as legitimate son based on father's acknowledgment and church record practices post-law.
Legislator summary
AI generatedThe Court of Appeal recognized the boy as A's son despite the 1922 law requiring formal acknowledgment. The court relied on the father's prior acknowledgment and the church clerk's notation of the child as an aviolapsi (legitimate child) under established practice. Consequently, the court ruled that the child was legally A's son, overriding the strict procedural requirements of the time.
Legislator headnote
AI generatedLain 20 §:ssä säädetyssä järjestyksessä lapsen tunnustaminen; aviolapsen määrittelyn perustana pidetty kirkonkirjojen käytäntö ja vanhemman tunnustaminen riittävät lapsen oikeudenmukaiseksi tunnustamiseen.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
A, joka oli vihitty B:n kanssa avioliittoon 11.10.1924, ei ollut tunnustanut avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista annetun, 1.10.1922 voimaan tulleen lain 20 §:ssä säädetyssä järjestyksessä B:n ennen avioliittoa 10.3.1921 synnyttämää poikaa lapsekseen. Hovioikeus, saatuaan kirkkohallitukselta asiantuntijalausunnon a.n.-merkinnän käytöstä kirkonkirjoissa vielä mainitun lain voimaantulon jälkeenkin, katsoi pojan A:n lapseksi, koska A oli tunnustanut pojan omakseen ja kirkkoherra oli tuolloin noudatetun käytännön mukaisesti merkinnyt pojan a.n.-merkinnöin A:n ja B:n aviolapseksi.
KKO:n ratkaisu:
Päätös 10.9.1982: ei valituslupaa