Landlord's advance rent increase notice valid despite municipal board delay in approval.

A on vakuutusyhtiö B:tä vastaan ajamassaan kanteessa Helsingin AO:ssa kertonut, että B, jonka omistamaa huoneistoa A hallitsi vuokrasopimuksen nojalla, oli A:lle 22.12.1978 päivätyllä kirjeellä ilmoittanut korottavansa huoneiston kuukausivuokran 1.098 markkaan 1.3.1979 lukien, mikäli Helsingin kaupungin kiinteistölautakunta hyväksyi yhtiön vuokrankorotuslaskelman tarkistamishakemukset. A:lle lähetetyllä 28.2.1979 päivätyllä kirjeellä B oli kuitenkin kehoittanut A:ta maksamaan maaliskuun vuokran voimassaolevan vuokran määräisenä, koska kiinteistölautakunta ei ollut vielä antanut hakemuksesta ratkaisua, sekä 27.3.1979 päivätyllä kirjeellä ilmoittanut, että kiinteistölautakunta oli 20.3.1979 hyväksynyt B:n hakemuksen.

B oli kuitenkin ilmoittanut kohtuussyistä korottavansa vuokraa siten, että kuukausivuokra oli 1.022 mk 1.4.1979 lukien ja 1.098 mk 1.9.1979 lukien. Koska B oli ilmoittanut 1.4.1979 voimaan tulleesta vuokrankorotuksesta vasta 27.3.1979, korotusilmoituksesta vuokrankorotuksen toteuttamiseen ei ollut kulunut HVL 49 §:n 1 momentissa säädettyä kahden kuukauden aikaa, minkä vuoksi A on vaatinut, että vuokrankorotus todettaisiin laittomaksi.

AO on tuomiossaan 30.8.1979 todennut, että B oli 22.12.1978 päivätyllä vuokrankorotuksen ennakkoilmoituksella ilmoittanut säädetyssä järjestyksessä A:lle vuokran korottamisesta 1.3.1979 alkaen. Kun kysymyksessä oli vuokra-asunto, jonka rakentamista, laajentamista tai peruskorjausta varten on myönnetty valtion varoista asuntolainaa, kaupungin kiinteistölautakunnan on tullut vahvistaa B:n hakemus vuokran korottamisesta.

Kun kiinteistölautakunta on vasta kokouksessaan 20.3.1979 hyväksynyt hakemuksen, ei korotettua vuokraa ole voitu ryhtyä perimään 1.3.1979 alkaen, jonka vuoksi B on 27.3.1979 päivätyllä kirjeellä ilmoittanut korotetun vuokran astuvan voimaan vasta 1.4.1979 alkaen 1.022 mk suuruisena ja vasta 1.9.1979 alkaen A:lle toimitetun ennakkoilmoituksen suuruisena. Siihen nähden, ettei B:n A:lle lähettämillä vuokrankorotusta koskevilla kirjeillä ole mitätöity 22.12.1978 päivätyn vuokrankorotuksen ennakkoilmoituksen sisältöä ja kun korotettu vuokra on astunut voimaan viranomaisen toimenpiteestä johtuen vasta 3 kuukauden kuluttua vuokralaiselle tehdystä korotusilmoituksesta, AO on katsonut, että kanteessa esitetty vaatimus on perusteeton ja B:n menettely asiassa lainmukainen.

A haki muutosta.

B on 22.12.1978 ilmoittanut A:lle uudeksi vuokraksi 1.098 mk 1.3.1979 lukien, mutta kiinteistölautakunta ei ole korotuksen voimaantulopäivään 1.3.1979 mennessä ratkaissut asiaa. Tämän vuoksi on vuokran korottamismahdollisuus mainitun korotusilmoituksen perusteella rauennut. Kun B on 27.3.1979 ilmoittanut A:lle kiinteistölautakunnan vahvistaneen uudeksi vuokraksi 1.098 mk, on vuokraksi tuon ilmoituksen perusteella tullut B:n ilmoittamat 1.022 mk 1.6.1979 lukien ja 1.098 mk B:n ilmoittamasta ajankohdasta 1.9.1979 lukien. Sen vuoksi HO vahvisti, että A ei ollut velvollinen maksamaan korotettua vuokraa 1.4. ja 31.5.1979 väliseltä ajalta.

Läsnä: Poukka - Mäkelä - Iirola - Pohjola - Kaarni

Eri mieltä oleva jäsen Kaarni hyväksyi esittelijän näin kuuluvan ehdotuksen: Koska B on lokakuussa 1978 jättänyt huoneistoa koskevan vuokrankorotuslaskelman tarkistamishakemuksen kiinteistölautakunnalle ja lautakunta on 22.12.1978 A:lle tekemästä korotusilmoituksesta laskettavan HVL 49 §:n 1 momentissa säädetyn ajan kuluessa eli 27.2.1979 käsitellyt asiaa ratkaisematta sitä kuitenkaan vielä, HO näillä ja muutoin ja AO:n mainitsemilla perusteilla katsonee, ettei ole syytä muuttaa AO:n tuomion lopputulosta.

Jäsen Poukka oli samaa mieltä kuin jäsen Kaarni.

B pyysi valituslupaa KKO:lta.

KKO 5.2.1981 (1981 II 9): B on 22.12.1978 HVL 49 §:n 1 mom.

mukaisesti kirjallisesti ilmoittanut A:lle uuden vuokran ja korotuksen syyn. Helsingin kaupungin kiinteistölautakunta, jonka tuli vahvistaa ko. valtion asuntolainoittamassa talossa sijaitsevien vuokrahuoneistojen enimmäisvuokrat, ei kuitenkaan ollut ratkaissut hakemusta A:lle ilmoitettuun korotuksen voimaantulopäivään 1.3.1979 mennessä. Koska kiinteistölautakunnassa e.m. 1.3.1979 jälkeen tapahtunut B:n hakemuksen vahvistaminen on vain lykännyt vuokran korotuksen toteuttamisen ajankohtaa eikä tuo siirtäminen sinänsä ole tehnyt B:n jo joulukuussa 1978 A:lle lähettämää vuokrankorotusilmoitusta mitättömäksi, B on ollut oikeutettu perimään A:lta korotettua vuokraa kiinteistölautakunnan 20.3.1979 tekemää päätöstä seuranneen vuokranmaksukauden alusta eli 1.4.1979 lukien. Sen vuoksi KKO, kumoten HO:n tuomion, jätti asian AO:n tuomion lopputuloksen varaan.

Läsnä: Manner - Portin - Hiltunen - Mäkinen - Heikkilä

ES.