Tenant's notice to landlord sufficed to terminate subtenant's right despite subtenant's objection.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Court of Appeal dismissed the tenant's eviction claim against the subtenant, ruling that the notice to the landlord was legally sufficient to terminate the lease. The tenant argued the subtenant had no right to remain, while the subtenant contested the timing and method of the notice. The court held that since the primary lease was validly terminated, the subtenant's right to occupy the premises ceased immediately.
Legislator headnote
AI generateds. 34 HVL; When a primary tenant lawfully terminates a lease with the landlord, the subtenant's right to occupy the premises terminates automatically, and the tenant is not required to serve separate eviction notices on the subtenant.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
A oli 15.10.1975 allekirjoitetulla sopimuksella vuokrannut huoneiston kommandiittiyhtiölle, jossa A:n vaimo oli vastuunalainen yhtiömies, ja yhtiö oli 1.11.1975 vuokrannut huoneiston edelleen työntekijälleen B:lle työsuhdeasunnoksi. A oli 16.12.1976 yhtiölle tiedoksiannetulla ilmoituksella irtisanonut vuokrasuhteen päättymään 31.3.1977, koska hän tarvitsi huoneiston lapsensa käyttöön asuntona. Yhtiö ei ollut vastustanut irtisanomisen perustetta. A on sen vuoksi Espoon AO:ssa, ilmoittaen lisäksi, että yhtiö oli siirtänyt vuokraoikeuden luvatta B:lle, vaatinut yhtiön velvoittamista vuokralaisineen muuttamaan huoneistosta.
Yhtiö myönsi kanteen oikeaksi.
B vastusti AO:ssa häätökannetta, koska hänen työsopimustaan tai vuokrasuhdettaan ei ollut irtisanottu ja koska häätökanne oli pantu vireille vasta noin puoli vuotta irtisanomisajan päätyttyä.
AO on tuomiossaan 12.10.1977 lausunut, että koska A ja yhtiön henkilökohtaisesti vastuunalainen yhtiömies olivat aviopuolisoita, jotka asuivat yhdessä, A:n ilmoitusta huoneiston luovuttamisesta B:n hallittavaksi ilman A:n lupaa ei voitu pitää uskottavana. Yhtiön ja B:n välistä vuokrasopimusta, joka sisälsi vuokraoikeuden siirron B:lle hänen työsuhteensa ajaksi oli siten pidettävä myös A:ta sitovana. Kanteessa tarkoitettua irtisanomista ei ollut toimitettu HVL 34 §:n edellyttämällä tavalla huoneiston nykyiselle todelliselle vuokralaiselle B:lle. AO on sen vuoksi hylännyt kanteen.
A haki muutosta.
HO: Yhtiön ja B:n välisen vuokrasopimuksen johdosta ei A:n ja B:n välille ollut, huomioon ottaen että yhtiö ei ollut siirtänyt vuokraoikeuttaan B:lle vaan omasta puolestaan A:n suostumuksella vuokrannut huoneiston edelleen hänelle ja että yhtiö oli koko ajan huolehtinut vuokran maksamisesta A:lle, syntynyt vuokrasuhdetta. B:n oikeus hallita huoneistoa oli siten jäänyt riippumaan A:n ja yhtiön välisen vuokrasopimuksen voimassaolosta.
Näin ollen A:lla ei ollut velvollisuutta antaa B:lle tiedoksi A:n ja yhtiön välisen vuokrasopimuksen irtisanomisilmoitusta vaan sen tiedoksiantaminen yhtiölle oli riittänyt.
A:n ja yhtiön välinen vuokrasuhde oli irtisanomisen johdosta, jonka perustetta yhtiö ei ollut vastustanut ja jota B ei ollut edes väittänyt valeoikeustoimeksi, päättynyt ja B:n oikeus hallita huoneistoa samalla lakannut. A:n ja B:n välille ei myöskään sillä perusteella, ettei A ollut heti vuokrasopimuksen päätyttyä ryhtynyt häätötoimenpiteisiin huoneistossa asunutta B:tä vastaan, voitu katsoa syntyneen vuokrasuhdetta. Sen vuoksi HO velvoitti yhtiön vuokralaisineen muuttamaan.
Läsnä: af Hällström - Seppälä - Iirola - Pohjola - Kaarni.
ES.