Court allows rent reduction for landlord's material error in advertising property size.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Court of Appeal partially allowed the tenant's claim to reduce rent and recover overpayments after the first instance dismissed it. The tenant signed a lease based on advertised square footage of 150 m², but the actual area was only 120 m², leading to a significantly higher monthly rent. The court ruled that the landlord's material error in advertising the size was so significant that it justified a rent adjustment under general principles of good faith and fairness.
Legislator headnote
AI generatedHVL 16 §; HVL 17 §: When a landlord makes a material error in advertising property dimensions that significantly influences the tenant's decision to lease, the tenant is entitled to a rent reduction corresponding to the discrepancy.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Yhtiö B on A:ta vastaan Helsingin AO:ssa ajamassaan kanteessa kertonut, että B oli 20.4.1976 allekirjoitetulla vuokrasopimuksella vuokrannut A:lta sopimuksen mukaan noin 150 m
:n suuruisen
liikehuoneiston 2.800 mk kuukausivuokrasta.
Vuokrasopimus oli solmittu Helsingin Sanomissa olleiden kahden lehti-ilmoituksen perusteella, joissa oli tarjottu vuokrattavaksi toimistotilaa 150 m
. Sopimusneuvotteluissa oli A:n asiamies ilmoittanut vuokrattavien tilojen pinta-alaksi mainitut 150 m
. Vasta kun B oli saanut vuokratut tilat haltuunsa ja oli ruvennut suunnittelemaan niiden käyttöä, oli huoneiston pohjapiirrosta laadittaessa havaittu, että pinta-ala olikin vain noin 120 m
. Koska B oli petollisesti vietelty tekemään vuokrasopimus ja sopimus oli tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen oli kunnianvastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen ja vuokra lisäksi oli huoneiston pinta-alaan nähden niin korkea, että sitä koskevan sopimusehdon soveltaminen oli vuokrasuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaista ja kohtuutonta, B on vaatinut vuokran alentamista 2.240 markkaan kuukaudessa ja A:n velvoittamista palauttamaan liikaa maksetut vuokrat.
AO on tuomiossaan 14.10.1976 hylännyt kanteen, koska B oli ennen vuokrasopimuksen tekemistä saanut tarkastaa tyhjillään olleet tilat ja B:n oli katsottava sitoutuneen suorittamaan vuokran esitetystä huoneistosta mutta ei tietystä neliömäärästä.
B haki muutosta.
HO: Koska vuokrasopimuksessa ja siitä neuvoteltaessa oli huoneiston pinta-alaksi ilmoitettu 150 m
ja huoneistosta siten oli annettu todellisuutta vastaamaton kuva, eikä B:llä olosuhteet huomioon ottaen ollut syytä epäillä sille annettujen tietojen paikkansapitävyyttä, HO huomioon ottaen että huoneiston todellista pinta-alaa vastaavan neliömetrivuokran mukainen kuukausivuokra olisi 2.240,40 mk, mutta että pinta-alaltaan pienemmistä huoneistoista yleisen käytännön mukaan maksetaan suhteellisesti korkeampaa vuokraa kuin suuremmista, alensi vuokran 2.400 mk:aan kuukaudessa ja velvoitti A:n palauttamaan B:lle sen AO:n tuomiota edeltäneeltä ajalta liikaa maksamat vuokrat.
Läsnä: af Hällström - Seppälä - Multia - Wiias - Pohjola
Eri mieltä oleva jäsen Wiias katsoi, ettei ollut syytä muuttaa AO:n tuomiota.
Jäsen af Hällström lausui, että koska A ilmoittaessaan huoneiston pinta-alaksi 150 m
, vaikka hänen oli näytetty tietäneen, että sen pinta-ala oli 120 m
, oli antanut pinta-alasta siinä määrin erheellisen käsityksen, että se oli olennaisesti vaikuttanut B:n päätökseen vuokrata huoneisto ja vähentänyt B:n mahdollisuutta käyttää huoneistoa aiottuun tarkoitukseen, ja kun A:n olisi tullut käsittää, ettei B voinut huoneistoa tarkastaessaan todeta erehdystään, B oli HVL 16 §:n säännöksistä ilmenevän periaatteen nojalla oikeutettu huoneiston pinta-alassa olevaa virhettä vastaavaan vuokranalennukseen.
Tällä perusteella jäsen af Hällström oli asian lopputulokseen nähden samaa mieltä kuin enemmistö.
ES.