Administrative court quashed water authority's order to cancel water mill permit due to unclear ownership status.
Legislator summary
AI generatedThe administrative court quashed the water authority's decision to cancel a water mill permit because the current legal owner could not be identified from the submitted evidence. The authority argued the project had lost its original purpose after nearly 60 years of inactivity, but the court found the owner's identity was the primary procedural hurdle. Consequently, the case was remanded to the water authority for a fresh assessment once the owner is determined.
Legislator headnote
AI generatedVesilaki 3 luvun 24 §:n nojalla; kun vesitalousluvan haltijaa ei voida selvittää, lupaa ei saa raukeuttaa, vaan asia palautetaan viranomaiselle uudelle käsittelylle.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Osakaskunnan valituksen johdosta hallinto-oikeudessa oli arvioitavana, olisiko aluehallintoviraston tullut saadun selvityksen perusteella vesilain 3 luvun 24 §:ssä säädetyin perustein määrätä vesimyllyä koskeva vesitalouslupa raukeamaan. Keskeisiä seikkoja arvioinnissa ovat olleet muun muassa luvanhaltijan selvittäminen ja se, onko hanke menettänyt alkuperäisen merkityksensä.
Myllykiinteistö on merkitty kiinteistörekisteriin 19.2.1908 eikä sillä ole lainhuutomerkintöjä.
Vastuu luvan myöntämiseksi tarvittavien tietojen toimittamisesta on lähtökohtaisesti luvan hakijalla, mutta myös niiden asianosaisten, jotka haluavat vedota oikeuteensa tai etuunsa, on hallintolain 31 §:n nojalla esitettävä selvitystä vaatimustensa perusteista. Tilanteessa, jossa pyritään selvittämään vesilain 3 luvun 24 §:n mukaisen vireillepanon vuoksi vesitaloushankkeen luvanhaltija, luvanhaltijuuteen vetoavalla on erityisen painava syy esittää selvitystä oikeutensa tueksi. Tällaisina selvityksinä voidaan pitää esimerkiksi kiinteistön kauppakirjoja, perukirjoja, testamentteja tai muita vesitalousluvan haltijuuteen liittyviä asiakirjoja taikka maanmittauslaitoksen lausuntoa myllyluvan haltijuudesta tai myllykiinteistön omistajuudesta.
Saadun selvityksen perusteella myllyluvan haltijuus on jäänyt aluehallintoviraston käsittelyssä epäselväksi. Myllyluvan haltijaa ei ole pystytty jäljittämään eikä luvan nykyistä haltijaa ole varmuudella saatu selville. Näin ollen, kun luvanhaltijaa ei ole hankaluudetta voitu saada selville, hankkeen on katsottava rinnastuvan isännättömiin hankkeisiin, jolloin vesilain 3 luvun 24 §:n 1 momentin 1 kohdassa mainitun luvan rauettamisen edellytysten on arvioitava olleen olemassa. Koska toimivalta rauettaa vesitalouslupa kuuluu lupaviranomaiselle, hallinto-oikeus on kumonnut aluehallintoviraston päätöksen ja palauttanut rauettamishakemuksen uuteen käsittelyyn aluehallintovirastossa. Uudessa käsittelyssä asianosaiset voivat vielä harkintansa mukaan esittää uutta selvitystä myllyluvan haltijuudesta ja sen perusteista.
Hankkeen alkuperäinen tarkoitus on ollut vesimyllyn rakentamisen ohella myös vedenkorkeuden säännöstely vesimyllyn toiminnan mahdollistamiseksi. Hallituksen esityksen HE 277/2009 vp mukaisesti merkityksen menettämisen arvioinnissa lähtökohtana on se tarkoitus, jota varten hanke on toteutettu ja jonka perusteella lupa hankkeeseen on alun perin myönnetty. Merkityksen menettämistä voidaan arvioida muun muassa sen perusteella, tuottaako hanke edelleen olennaisin osin luvan myöntämisen perusteena ollutta tai sitä vastaavaa hyötyä. Nyt kysymyksessä oleva vesitalouslupa mahdollistaa vesi-jauhomyllytoiminnan harjoittamisen. Myllyn toiminta on kuitenkin päättynyt jo noin 58 vuotta sitten. Käytettävissä olevien valokuvien ja muun selvityksen perusteella mylly ei ole ollut toimintakunnossa ainakaan vuoden 1973 jälkeen. A on hoitanut padon säännöstelyä.
Ottaen huomioon vesitaloushankkeille myönnettyjen lupien pysyvä voimassaolo, luvan haltijalla on lähtökohtaisesti oikeus harjoittaa luvassa mainittua myllytoimintaa tai kunnostaa rakenteet luvassa tarkoitettuun käyttöön. Vesilain 3 luvun 24 §:n 2 momentissa on säädetty tähän liittyvästä menettelystä luvan rauettamishakemuksen käsittelytilanteessa. Jos hanke on menettänyt alkuperäisen merkityksensä, luvanhaltijalle on, jos hän sitä vaatii, varattava tilaisuus hankkeeseen kuuluvien rakenteiden kunnostamiseen tai muuhun toimenpiteeseen, jolla luvan myöntämisen perusteena ollut hankkeen hyöty voidaan olennaisin osin palauttaa. Toimenpide on määrättävä tehtäväksi kohtuullisessa ajassa uhalla, että lupa raukeaa ja 25 §:n nojalla tehdyn raukeamispäätöksen velvoitteet tulevat voimaan.
Jos palautetun rauettamisasian käsittelyssä saadaan selville myllyluvan haltija, jolla on oikeudelliset edellytykset vastata luvan mukaisesta toiminnasta ja luvan velvoitteista ja jos luvanhaltija vaatii saada kunnostaa hankkeeseen kuuluvat rakenteet tai ryhtyä muihin vesilain 3 luvun 24 §:n 2 momentissa mainittuihin toimenpiteisiin, asiassa on annettavat kyseisessä lainkohdassa mainitut määräykset ja määräaika toimenpiteiden toteuttamiseksi.
Koska hallinto-oikeus on kumonnut aluehallintoviraston päätöksen myllyn vesitalousluvan rauettamisesta ja palauttanut asian tältä osin aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi, hallinto-oikeus on palauttanut myös pohjapadon rakentamista koskevan hakemuksen aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.
Lainvoimainen