Administrative court denies indirect standing to tenant against landlord's enforcement order for zoning violations.
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court dismissed B Oy's appeal regarding its standing to challenge an enforcement order issued to the landlord A Oy. Although the order aimed to stop a restaurant operation within the leased building, the court found the primary obligation was legally directed solely at the landlord. Consequently, the court ruled that B Oy's interest was merely indirect, precluding any right to file a complaint.
Legislator headnote
AI generatedMaankäyttö- ja rakennuslaki 190 §; Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 7 § 1 mom.: A party lacks standing to challenge an administrative enforcement order if the order is legally directed at a third party and the party's interest is only indirectly affected.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Ympäristölautakunta oli pysyttänyt A Oy:lle annetun määräyksen keskeyttää hallitsemallaan kiinteistöllä sijaitsevassa rakennuksessa harjoitettu asemakaavan ja rakennuksen käyttötarkoituksen vastainen toiminta. Ympäristölautakunta oli lisäksi velvoittanut A Oy:n noudattamaan rakennukselle asetettua käyttökieltoa juoksevan uhkasakon uhalla. B Oy, joka oli vuokrannut A Oy:ltä kiinteistöllä sijaitsevan rakennuksen ravintolatoimintaa varten, haki muutosta ympäristölautakunnan päätökseen. Asiassa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko B Oy:llä valitusoikeus asiassa.
Hallinto-oikeus totesi, ettei hallintopakkopäätöstä ollut kohdistettu B Oy:hyn, eikä päätöksellä B Oy:lle ollut asetettu sellaisia velvollisuuksia, rajoituksia tai kieltoja, joiden toteuttamisesta se olisi ollut oikeudellisesti vastuussa suhteessa velvoittavassa päätöksessä määrättyyn. Koska päävelvoitteella on tavoiteltu rakennusvalvontaviranomaisen kaavan ja rakennusluvan vastaiseksi arvioiman ravintolatoiminnan loppumista, velvoittavalla määräyksellä on tosiasiallisesti vaikutusta myös B Oy:n edellytyksiin harjoittaa liiketoimintaa rakennuksessa. Koska päävelvoite on kohdistunut vain kiinteistön haltijaan ja B Oy on toiminut rakennuksessa vuokralaisena, hallintopakkopäätöksen vaikutus suhteessa B Oy:hyn on kuitenkin luonteeltaan välillistä. Yhtiöllä ei siten ole asianosaisuuteen perustuvaa valitusoikeutta asiassa.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 190 § (976/2017)
Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 7 § 1 mom.
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeustuomarit Riikka Tiainen, Jaana Nyman ja Vesa Manninen. Asian esittelevä jäsen Vesa Manninen.
Lainvoimainen.