Share issuance deemed tax avoidance scheme rather than employee stock plan due to narrow group and secondary rights.

A Oy:n tarkoituksena oli järjestää kolmesta työntekijästä muodostuvalle henkilöstölleen osakeanti, jossa osakekannasta alle 10 prosenttia omistava toimitusjohtaja ja osa-aikainen kehitysjohtaja, joka ei omistanut yhtiön osakkeita entuudestaan, saattoivat merkitä yhtiön uusia osakkeita bruttopalkkojensa mukaisessa suhteessa siten, että kehitysjohtaja saisi merkitä osakkeista 18 prosenttia (9/50) ja toimitusjohtaja loput merkintähinnan ollessa vähintään tuloverolain 66 a §:ssä tarkoitettu matemaattinen arvo. Siinä tapauksessa, että työntekijä ei haluaisi täysimääräisesti merkitä itselleen merkittäväksi osoitettuja osakkeita, toisella työntekijällä oli halutessaan mahdollisuus merkitä merkitsemättä jääneet osakkeet toissijaisessa annissa. Verohallinto katsoi 1.12.2023 antamassaan ennakkoratkaisussa, että suunniteltua osakeantia oli pidettävä tuloverolain 66 a §:ssä tarkoitettuna henkilöstöantina.

Hallinto-oikeuden ratkaistavana oli Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen johdosta muun ohella kysymys siitä, oliko osakeannissa kyse tuloverolain 66 a §:n edellytykset täyttävästä osakeannista, vai jäivätkö henkilöstöannille sanotussa lainkohdassa säädetyt edellytykset täyttymättä ensisijaisesti suoraan pykälän nojalla ja toissijaisesti sillä perusteella, että järjestelyssä oli kysymys verotusmenettelystä annetun lain 28 §:ssä ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 10 §:ssä tarkoitetusta veron kiertämisestä.

Osakeanti oli suunnattu yhtiön työntekijöiden enemmistölle ja sitä olisi työntekijöiden bruttopalkkojen mukaisessa suhteessa määritetyn osakkeiden merkintäoikeuden mukaisena toteutuessaan sinänsä tullut pitää tuloverolain 66 a §:n soveltamisedellytykset täyttävänä henkilöstöantina. Asiassa oli kuitenkin otettava huomioon, että yhtiössä oli vain kolme työntekijää, joista osakeannin kohteena oli kaksi eli toimitusjohtaja ja osa-aikainen kehitysjohtaja. Osakeannin toissijaista merkintäoikeutta koskevasta ehdosta seurasi, että merkintäoikeus saattoi kaikkien merkittävänä olevien osakkeiden osalta toteutua myös muussa kuin työntekijöiden bruttopalkkojen mukaisessa suhteessa. Suppea henkilöpiiri ja toissijaista merkintäoikeutta koskeva ehto mahdollistivat kaikkien merkittävänä olevien osakkeiden keskittämisen vain yhdelle yksittäiselle työntekijälle.

Toimitusjohtaja omisti yhtiössä muutama vuotta aiemmin järjestetyn henkilöstöannin seurauksena 9,94 prosenttia osakekannasta, joten hänellä oli omistusosuutensa suuruuden vuoksi mahdollisuus merkitä vain muutama hänelle ensisijaisesti merkittäväksi tarjottavista osakkeista tuloverolain 66 a §:ssä tarkoitetun veroedun tuottavalla tavalla. Hänelle ei ollut siten odotettavissa verotuksellista hyötyä myöskään osakkeiden toissijaisesta merkintäoikeudesta. Toimitusjohtajan asema, omistusosuus ja yhtiön henkilöstötilanteesta käytettävissä oleva selvitys huomioon ottaen henkilöstön varsinaisen sitouttamistarpeen oli katsottava liittyvän lähinnä juuri yhtiön osa-aikaisena kehitysjohtajana aloittaneen työntekijän sitouttamiseen.

Näillä perusteilla ja kun lisäksi otettiin huomioon, että yhtiössä aiemmin järjestetyssä henkilöstöannissa kaikki merkittäväksi tarjotut osakkeet olivat toissijaisen merkintäoikeuden mahdollistamalla tavalla keskittyneet tosiasiassa yhdelle työntekijälle, asiassa oli pidettävä ilmeisenä, että järjestelyä ei ollut tosiasiassa tarkoitus toteuttaa bruttopalkkojen mukaisessa suhteessa, eikä kyse näin ollen ollut henkilöstön enemmistölle suunnatusta osakeannista. Koska järjestely ei siten ollut varsinaiselta luonteeltaan ja tarkoitukseltaan tuloverolain 66 a §:ssä säädetyn mukainen, siinä oli katsottava olevan kysymys verotusmenettelystä annetun lain 28 §:ssä ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 10 §:ssä tarkoitetusta veron kiertämisestä. Hallinto-oikeus katsoi, että yhtiö A Oy:n henkilöstölle ennakkoratkaisuhakemuksessa esitetyin ehdoin suunnattavaa osakeantia ei pidetä tuloverolain 66 a §:n mukaisena henkilöstöantina.

Verohallinnon ennakkoratkaisu 2.3.2024 asti

Sovelletut oikeusohjeet

Tuloverolaki 66 § 1 mom sekä 66 a § 1 ja 4 mom

Laki verotusmenettelystä 28 §

Laki oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä 10 §

Ennakkoperintälaki 9 § 1 mom sekä 13 § 1 mom 1 kohta ja 3 mom