Administrative court dismissed appeal regarding church council's authority to decide same-sex wedding venue usage under current church law.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court dismissed the appellants' challenge to the Church Council's decision allowing same-sex weddings in church premises. While appellants argued that applying old church laws was erroneous, the court found no indication in the new statutes that these rules should differ from previous practice. Consequently, the court upheld the Council's authority to make venue decisions under the current legal framework.
Legislator headnote
AI generatedKirkkolaki 1 luku 1 § 2 mom, 3 luku 2 § 1 - 2 mom, 10 § 3 kohta, 18 § 1 ja 3 mom, 10 luku 1 § 1 mom, 12 luku 2 § 1 mom 1 kohta, 3 § 1 mom 1 kohta ja 2 mom ja 17 § 2 mom; Kirkkojärjestys 3 luku 53 § 2 mom: The administrative court may apply current church law and church order to determine the competence of church councils regarding venue usage for religious ceremonies, even when previous case law relied on repealed statutes, unless the new legislation explicitly indicates a different application.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Seurakuntaneuvosto oli päättänyt, että kirkkoa voitiin käyttää samaa sukupuolta olevien parien kirkollisiin avioliittoon vihkimisiin ja avioliiton siunaamisiin.
Hallinto-oikeus oli aikaisemmin julkaistussa ratkaisussaan 18.12.2023 numero 7297/2023 todennut, ettei kysymys siitä, mikä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon uskonnonvapauteen liittyvä avioliittokäsitys huomioon ottaen oli seurakunnan tilojen sallittu käyttötarkoitus, kuulunut ratkaistavaksi hallintolainkäytön järjestyksessä. Ratkaisussa oli todettu myös, että kirkolla on osana uskonnonvapautta oikeus päättää avioliittokäsityksestään ja kirkollisista toimituksistaan, muun ohella siitä, millä edellytyksillä kirkon papisto suorittaa avioliittoon vihkimisen tai avioliiton siunaamisen. Hallinto-oikeus oli mainittua ratkaisua tehdessään soveltanut aikaisemmin voimassaolleita ja sittemmin kumottuja kirkkolakia (1054/1993) ja kirkkojärjestystä (1055/1993).
Valittajat olivat esittäneet pitävänsä aikaisempien säädösten soveltamista koskevaa hallinto-oikeuden ratkaisukäytäntöä virheellisenä.
Hallinto-oikeus totesi, ettei 1.7.2023 voimaan tulleen kirkkolain ja kirkkojärjestyksen sanamuodosta tai kirkkolain esitöistä ilmennyt, että kysymyksessä olleita kirkollisten viranomaisten toimivaltaa koskevia säännöksiä olisi tarkoitettu sovellettavan aikaisemmista säännöksistä poikkeavasti.
Hallinto-oikeus katsoi nyt voimassa olevan kirkkolain ja kirkkojärjestyksen nojalla aikaisempaa ratkaisukäytäntöään vastaavasti, että seurakuntaneuvoston toimivaltaan kuului tehdä päätös tilojen käyttöä koskevassa asiassa. Valituksen kohteena olevat päätökset eivät olleet valittajien esittämän perusteella kirkkolain 12 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla lainvastaisia.
Kirkkolaki 1 luku 1 § 2 mom, 3 luku 2 § 1 - 2 mom, 10 § 3 kohta, 18 § 1 ja 3 mom, 10 luku 1 § 1 mom, 12 luku 2 § 1 mom 1 kohta, 3 § 1 mom 1 kohta ja 2 mom ja 17 § 2 mom
Kirkkojärjestys 3 luku 53 § 2 mom
Hallintolaki 6 §
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet
Virpi Ikkelä, Hanna Välimaa (t) ja Mika Paavilainen, joka on myös esitellyt asian.
KHO 19.9.2024 2567/2024. Valituslupahakemus hylätään.