Legislator Case Law & Legislation
Pohjois-Suomen HAO 16.03.2023 403/2023 AI generated

Administrative court ruled city violated trial law by excluding child based on incorrect registry data.

Case Number Pohjois-Suomen HAO 16.03.2023 403/2023
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted

Legislator summary

AI generated

The Administrative Court of Northern Finland overturned the city's decision to exclude a child from a two-year preschool trial group. Although the child was enrolled in a daycare outside the trial area, they resided within the designated trial zone, satisfying the statutory requirements. The court held that the city could not rely solely on the trial registry's erroneous listing and must apply the law's explicit criteria to ensure transparency and equality.

Legislator headnote

AI generated

Laki kaksivuotisen esiopetuksen kokeilusta 5 § 1 mom; 6 § 1 mom: The trial group composition must be determined strictly by statutory criteria, and administrative bodies cannot exclude eligible children based on registry errors or non-statutory factors.

Keywords

AI generated
preschool trial group administrative discretion statutory criteria registry error equal treatment transparency requirement eligibility conditions

Cited Legislation

AI generated
Laki kaksivuotisen esiopetuksen kokeilusta 5 § 1 mom
Laki kaksivuotisen esiopetuksen kokeilusta 5 § 1 mom ja 6 § 1 mom
Laki kaksivuotisen esiopetuksen kokeilusta 6 § 1 mom
Suomen perustuslaki 6 §
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Asiassa oli hallinto-oikeuden ratkaistavana kysymys siitä, oliko kaupunki voinut päättää kaksivuotisen esiopetuksen kokeilusta annetun lain (jäljempänä kokeilulaki) 5 §:n 1 momentin nojalla, että valittajan lapsi ei täytä säännöksessä mainittua edellytystä kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun koeryhmään kuulumisesta.

Valittajan lapsi oli koeryhmiä määriteltäessä asunut kokeilutoimipaikaksi valitun päiväkodin alueella, mutta hän oli ollut otanta-alueen ulkopuolisessa päiväkodissa varhaiskasvatuksessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön kokeilurekisterissä lapsi oli nimetty niin sanotuksi verrokkilapseksi. Kaupunki katsoi, ettei sillä ollut asiassa harkintavaltaa eikä kokeiluun voinut itse hakeutua.

Hallinto-oikeus totesi, että koeryhmään kuulumisen perusteet on määritelty kokeilulaissa eikä kunta voi perustaa päätöksentekoaan pelkästään rekisterin tietoihin, jos niiden noudattaminen johtaisi lainvastaiseen päätökseen. Kokeiluryhmään valitsemisen läpinäkyvyys ja yhdenvertaisuus kokeilulain soveltamisessa edellyttävät, että valinta koeryhmään tapahtuu kokeilulaissa säädetyin perustein, valinnassa ei käytetä muita kuin laista ilmeneviä perusteita ja että kunnan päätöksenteko perustuu tiukasti näihin perusteisiin. Jos lapsi täyttää lain määrittelemät edellytykset koeryhmään kuulumisesta, on hänen katsottava kuuluvan koeryhmään huolimatta siitä, että häntä ei ollut alun perin virheellisesti listattu koeryhmään ja huoltaja oli joutunut itse tekemään hakemuksen koeryhmään kuulumisesta.

Kokeilulain 5 §:n 1 momentin mukaan ne kohdejoukkoon kuuluvat lapset, jotka ovat kokeilutoimipaikoissa varhaiskasvatuksessa tai jotka eivät ole varhaiskasvatuksessa kokeilutoimipaikassa, mutta asuvat kokeilutoimipaikan alueella, muodostavat koeryhmän. Kokeilulain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 149/2020 vp) säännöskohtaisissa perusteluissa on todettu, että koeryhmään kuuluisivat otantaan kuuluvissa toimipaikoissa varhaiskasvatuksessa olevien lasten lisäksi ne kohdejoukkoon kuuluvat lapset, jotka eivät ole otantaan kuuluvissa toimipaikoissa varhaiskasvatuksessa, vaan ovat joko kotihoidossa tai otannan ulkopuolelle jääneessä toimipaikassa varhaiskasvatuksessa, mutta jotka asuvat otantaan kuuluvan toimipaikan alueella.

Kokeilulaissa ei ole säädetty, että koeryhmän otanta-alueella asuva lapsi jäisi koeryhmän ulkopuolelle sillä perusteella, että hän on koeryhmiä määriteltäessä ollut otanta-alueen ulkopuolisessa päiväkodissa varhaiskasvatuksessa. Ottaen huomioon kokeilulain esityöt hallinto-oikeus katsoi, että tämä ei ole ollut

myöskään lain tarkoituksena. Tällaista perustetta ei siten ollut voitu käyttää lapsen sulkemisessa koeryhmän ulkopuolelle. Kysymyksessä oleva lapsi oli asunut otantaan kuuluvan toimipaikan alueella, mikä on ollut lainsäätäjän asettama edellytys koeryhmään kuulumiseksi. Lapsen osalta siten täyttyvät

kokeilun koeryhmään kuulumisen edellytykset.

Hallinto-oikeus kumosi kaupungin ja aluehallintoviraston päätökset lainvastaisina ja hyväksyi lapsen kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun koeryhmään.

Laki kaksivuotisen esiopetuksen kokeilusta 5 § 1 mom ja 6 § 1 mom

Suomen perustuslaki 6 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marja-Riitta Tuisku, Renne Pulkkinen ja Hilppa Tuomola. Asian esittelijä Enni Brunni.