Administrative court allows visa refusal for Russian citizen based on exceptional security risks to EU-Schengen relations.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court of Northern Finland allowed the Border Guard's decision to refuse entry to a Russian citizen. The court found that the ongoing war in Ukraine and Russia's actions created an exceptional situation where the Schengen border regime had to be temporarily suspended to protect EU security and international obligations. Consequently, the decision to deny entry based on general security concerns was deemed lawful and proportionate under the relevant statutes.
Legislator headnote
AI generatedSEUT 72 artikla; Schengenin rajasäännöstö 4, 6.1.e ja 14.1 artikla: In exceptional circumstances threatening EU security and international obligations, member states may temporarily suspend Schengen border rules to deny entry to nationals of specific countries based on case-by-case security assessments.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Asiassa oli hallinto-oikeuden ratkaistavana, oliko valittajana olevan Venäjän federaation kansalaisen maahanpääsy voitu evätä sillä perusteella, että hänen katsottiin vaarantavan Suomen kansainvälisiä suhteita. Valituksenalainen Rajavartiolaitoksen päätös oli perustunut valtioneuvoston 30.9.2022 tekemään periaatepäätökseen, jossa oli linjattu suuntaviivoista Venäjän federaation kansalaisten maahantulon rajoittamiseksi.
Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan Venäjän helmikuussa 2022 käynnistämä laajamittainen hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ja Venäjän 21.9.2022 julistama liikekannallepano olivat johtaneet Euroopan turvallisuustilanteen muuttumiseen. Venäjän federaation kansalaisten Suomen kautta muihin maihin turismitarkoituksessa tapahtuva matkailu vaaransi Suomen kansainväliset suhteet etenkin maarajan Venäjän kanssa omaavien EU-maiden kanssa sekä Schengen-yhteistyön osalta. Viro, Latvia, Liettua ja Puola olivat rajoittaneet turismitarkoituksessa tapahtuvaa matkailua Venäjältä, koska ne olivat arvioineet tämän muodostavan vaaran niiden sisäiselle turvallisuudelle. Matkustamisen rajoittaminen liittyi myös Suomen suhteisiin Ukrainaan. Maarajan Venäjän kanssa omaavat EU-maat olivat maahantulorajoitustensa kautta luomassa uutta valtiokäytäntöä ja tulkintaa Schengen-käytänteistä. Suomeen kohdistui erityinen odotus Venäjän vastaisen ulkorajan tarkasta valvonnasta.
Hallinto-oikeus kuitenkin totesi, että tilanne oli poikkeuksellinen. Kansojen rauhanomainen rinnakkaiselo oli vakavasti vaarantunut niin, että Suomen valtion oli yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi ja EU:n mainittujen jäsenvaltioiden sisäisen turvallisuuden suojaamiseksi sekä näitä valtioita kohtaan olevien kansainvälisten velvoitteidensa toteuttamiseksi SEUT 72 artiklan nojalla oikeutettua sivuuttaa Schengenin rajasäännöstön soveltaminen siltä osin kuin Venäjän federaation kansalaisten maahanpääsyn epäämistä koskevat päätökset olisi tehtävä tapauskohtaisin perustein. Asiassa ei ollut myöskään ilmennyt ulkomaalaislain 146 §:n 1 momentin mukaista seikkaa, jonka perusteella valituksenalainen päätös olisi suhteeton siihen nähden, että pyrkimyksenä oli ollut yleisesti rajoittaa Venäjän federaation kansalaisten maahanpääsyä. Rajavartiolaitoksen päätös oli lainmukainen.
Euroopan unionin perusoikeuskirja 47 artikla
Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus (SEUT) 72 artikla ja 77 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdat
Henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/399 (Schengenin rajasäännöstö) 4 artikla, 6 artiklan 1 kohdan e alakohta ja 14 artiklan 1 ja 3 kohta
Ulkomaalaislaki 11 § 1 mom 5 k ja 146 § 1 mom
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet ylituomari Mikko Pikkujämsä sekä hallinto-oikeustuomarit Harry Määttä ja Petri Marttila. Asian esittelijä Enni Brunni.