Court allows car tax appeal when manufacturer data proves lower CO2 emissions than statutory default calculation.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court of Finland partially allowed the taxpayer's appeal against the Tax Administration's car tax decision. The Tax Administration had applied a default calculated emission factor of 208 g/km because the vehicle lacked official EU type approval data. The court ruled that the law does not restrict emission-based taxation to only type-approved vehicles and upheld the taxpayer's right to submit manufacturer evidence. Consequently, the court revoked the decision requiring the higher calculated rate and ordered the tax to be based on the manufacturer's reported 167 g/km figure.
Legislator headnote
AI generatedAutoverolaki 6 § (570/2018) 1 mom; 8 a § (1481/2015): The car tax rate is determined by CO2 emissions defined in EU law, and a taxpayer may submit manufacturer evidence to establish the emission factor without the vehicle needing to be type-approved.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Verohallinto oli määrittänyt autoverotuspäätöksessä verotettavan ajoneuvon veroprosentin ajoneuvon kokonaismassaa ja käyttövoimaa vastaavien laskennallisten hiilidioksidipäästöjen perusteella, sillä ajoneuvon hiilidioksidipäästöistä ei ollut tietoa. Ajoneuvon laskennallinen päästöarvo oli 208 g/km. Valittaja oli vaatinut oikaisua Verohallinnolta ja toimittanut selvityksenä ajoneuvon valmistajan verotettavana olevalle ajoneuvolle antaman selvityksen ajoneuvon vaatimuksenmukaisuudesta, jonka mukaan verotuksen kohteena olevan ajoneuvon NEDC-mittausmenetelmällä saatu yhdistetty hiilidioksidipäästö on 167 g/km. Verohallinto hylkäsi valittajan oikaisuvaatimuksen todeten, että esitetyt todistukset eivät osoittaneet ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntää, eivätkä siten ajoneuvon yksilöllistä CO2-päästöarvoa.
Hallinto-oikeus totesi, että sovellettavaksi tulleen autoverolain 6 §:n (570/2018) 1 momentin mukaan veroprosentti määräytyi auton polttoaineenkulutusta vastaavan hiilidioksidipäästön perusteella, joka on määritelty Euroopan unionin lainsäädännössä säädettyjen vaatimusten mukaisesti. Veroprosentin määräytyminen ajoneuvon hiilidioksidipäästötiedon perusteella ei kyseisen lainkohdan sanamuodon mukaan edellyttänyt sitä, että ajoneuvo on tyyppihyväksytty. Hallinto-oikeus totesi lisäksi, että autoverolakia koskevien esitöiden mukaan verovelvollisella on mahdollisuus myös esittää selvitys auton hiilidioksidipäästöistä. Verovelvollisen mahdollisuutta esittää selvitystä auton hiilidioksidipäästöistä siten, että tietoa voitaisiin käyttää verotuksen perusteena, ei 1 momentissa ollut myöskään rajattu ensiverotushetken toimittamiseen.
Asiassa esitetyn ajoneuvon valmistajan ajoneuvon vaatimustenmukaisuudesta antaman selvityksen mukaan kyseessä olleen ajoneuvon NEDC-mittausmenetelmällä saatu yhdistetty hiilidioksidipäästö oli 167 g/km. Kun asiassa oli esitetty riittävänä pidettävä selvitys ajoneuvon hiilidioksidipäästöarvosta ja veroprosentin määräytymistä autoverolain 6 §:n 1 momentin mukaisesti ei ollut rajattu vain tyyppihyväksyttyihin ajoneuvoihin, veroprosenttia ei tullut määrittää ajoneuvon kokonaismassaa ja käyttövoimaa vastaavan laskennallisen päästöarvon perusteella. Ajoneuvon verotuksessa käytettävä veroprosentti oli määritettävä ajoneuvon valmistajan ilmoittaman päästöarvon 167 g/km perusteella. Hallinto-oikeus kumosi Verohallinnon oikaisuvaatimuksen johdosta antaman päätöksen ja autoverotuspäätöksen siltä osin kuin niissä autoveroprosentin oli katsottu määräytyvän laskennallisen päästöarvon 208 g/km perusteella.
Autoverolaki 6 § (570/2018) 1 ja 2 mom sekä 8 a § (1481/2015)
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Pirjo Järvenpää, Klaus Järvinen ja Jari Nikmo (t).
Asian esittelijä Rosa Kallatsa.
Päätös on lainvoimainen.