Administrative court dismissed appeal against removal of deputy chairman for false sexual assault claims.

Asiassa oli hallinto-oikeudessa ratkaistavana muun ohella kysymys siitä, oliko aluevaltuusto toiminut harkintavaltansa rajoissa erottaessaan aluehallituksen puheenjohtajiston sillä perusteella, ettei aluehallituksen 1. varapuheenjohtaja A nauttinut valtuuston luottamusta.

Arvioitaessa, oliko valtuustolla ollut hyväksyttävä syy katsoa, että luottamus A:han oli hyvinvointialueesta annetun lain 39 §:n 2 momentin mukaisesti menetetty, oli otettava huomioon myös se, loukkasiko puheenjohtajiston erottaminen A:n perustuslain 12 §:n 1 momentissa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklassa turvattua sananvapautta.

Esitetyn selvityksen perusteella aluehallituksen puheenjohtajiston erottamiseen johtaneen luottamuspulan perusteena oli ollut se, että A oli julkisessa Facebook-kirjoituksessaan väittänyt aluevaltuuston jäsenen ja aluehallituksen varajäsenen B:n syyllistyneen seksuaalirikokseen. Sanomalehdessä julkaistussa haastattelussa A oli edelleen toistanut väitteensä siitä, että B olisi syyllistynyt seksuaalirikoksiin.

Hallinto-oikeus katsoi, että A:n perustuslain 12 §:n 1 momentissa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklassa suojattuun sananvapauteen on puututtu, kun hänet on erotettu luottamustoimestaan Facebook-sivustollaan julkaisemistaan väitteistä aiheutuneen luottamuspulan vuoksi. Hyvinvointialueesta annetun lain 74 §:n 2 momentti, jonka mukaan luottamushenkilön tulee toimia luottamustehtävässään arvokkaasti, sekä hyvinvointialueesta annetun lain 39 §:n 2 momentti muodostivat Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan 2 kappaleessa edellytetyn laissa säädetyn perusteen puuttua A:n sananvapauteen. A:n sananvapauteen puuttumisella oli pyritty Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan 2 kappaleen tarkoittamalla tavalla hyväksyttävään tavoitteeseen eli B:n oikeuksien ja maineen turvaamiseen sekä hyvinvointialueen maineen suojeluun.

A oli tosiasiaväitteenä esittänyt, että B olisi syyllistynyt seksuaalirikokseen. Julkaisemalla väitteensä Facebook-sivustollaan ja toistamalle sen sanomalehdelle antamassaan haastattelussa B oli saattanut väitteensä laajasti yleiseen tietoon. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan tosiasiaväitteinä ilmaistut lausumat on voitava näyttää toteen, jotta ne nauttisivat sananvapauden suojaa. Esitetyn selvityksen mukaan poliisi oli sille toimitettujen tietojen perusteella tehnyt esiselvityksen A:n väittämässä rikosasiassa ja oli päätynyt siihen, ettei esitutkintaa asiassa aloiteta. Tilapäisen valiokunnan selvityksestä tai muustakaan hallinto-oikeudelle esitetystä selvityksestä ei muutoinkaan ilmennyt mitään sellaista, joka tukisi A:n väitteitä siitä, että B olisi syyllistynyt seksuaalirikokseen.

Hallinto-oikeus arvioi, että julkisesti esitetty väite, jonka mukaan hyvinvointialueen luottamushenkilö B olisi syyllistynyt seksuaalirikokseen ja jonka totuudenmukaisuuden tueksi ei ollut esitetty näyttöä, oli ollut asiaton ja ylittänyt sen mitä luottamushenkilön asemassa olevan esittämänä voidaan pitää hyväksyttävänä. Väitteessä ei ollut kyse sananvapauden ydinalueelle kuuluvasta poliittisten mielipiteiden esittämisestä, vaan toisen henkilön yksityiselämää koskevasta väitteestä.

A:n kirjoituksesta oli arvioitu aiheutuvan erityistä ja pitkäaikaista haittaa toiselle luottamushenkilölle ja sillä oli arvioitu olevan kielteinen vaikutus hyvinvointialueen maineeseen. Puheenjohtajiston erottamisessa A:n Facebook-kirjoituksesta johtuneen luottamuspulan johdosta ei ollut kyse perustuslain 12 §:n 1 momentin ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan suojaaman sananvapauden oikeudettomasta rajoittamisesta. Asiassa ei ollut ilmennyt, että erottaminen olisi perustunut epäasiallisiin syihin. Valtuusto ei ole käyttänyt asiassa harkintavaltaansa väärin eikä siten ylittänyt toimivaltaansa.

Asiassa oli vielä valituksen johdosta arvioitava, olivatko valtuuston päätökset lainvastaisia siitä syystä, että aluehallituksen puheenjohtajisto oli erotettu paitsi aluehallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tehtävistään myös aluehallituksen jäsenyydestä. Tältä osin hallinto-oikeus arvioi asiaa seuraavasti:

Hyvinvointialueesta annetun lain 39 §:n 2 momentin sanamuodosta ei suoraan ilmene, voidaanko toimielimen puheenjohtajisto erottaa myös kyseessä olevasta toimielimestä ilman, että kaikki toimielimeen valitut luottamushenkilöt erotetaan pykälän 1 momentin mukaisesti. Myöskään lainkohtaa koskevassa hallituksen esityksessä ei ole otettu asiaan nimenomaisesti kantaa. Asiaa arvioitaessa voidaan huomiota kiinnittää myös kuntalain 34 §:ään, jonka 1 ja 2 momentti sisältävät sisällöltään vastaavanlaiset säännökset toimielimeen valittujen luottamushenkilöiden ja puheenjohtajiston erottamisesta.

Tulkintaa, jonka mukaan puheenjohtajisto erotetaan hyvinvointialueesta annetun lain 39 §:n 2 momentin nojalla ainoastaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tehtävistään, tukee se, että erottaminen myös toimielimen jäsenyydestä johtaa siihen, että toimielimeen valitaan jäseniä useammassa vaiheessa, jolloin ei välttämättä voida varmistua siitä, että uuden toimielimen kokoonpanossa toteutuu poliittisen suhteellisuuden huomioon ottaminen.

Hallinto-oikeus katsoi, että kun otetaan huomioon edellä selostettujen lainkohtien esityöt, hyvinvointialueesta annetun lain 39 §:n 2 momenttia oli tulkittava siten, että toimielimen puheenjohtajisto voidaan erottaa sekä puheenjohtajan tehtävistään että toimielimen jäsenyydestä ilman, että kaikkia toimielimen luottamushenkilöitä on tarpeen erottaa.

Aluevaltuusto ei ollut ylittänyt toimivaltaansa, eikä päätös ollut muutoinkaan lainvastainen. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.

Sovelletut oikeusohjeet

Laki hyvinvointialueesta 39 §, 40 § 1 momentti, 74 § 2 momentti ja 140 §

Hallintolaki 6 §

Suomen perustuslaki 12 § 1 momentti

Euroopan ihmisoikeussopimus 10 artikla

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeustuomarit Jukka Hartikainen, Toni Nykänen ja Marika Turunen. Asian esittelijä Marika Turunen.

Päätös on lainvoimainen.