Court rejects asylum seeker's claim of self-defense, upholding deportation ban due to serious foreign crime.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court dismissed the applicant's appeal against the deportation ban under the Aliens Act. The court found that although the victim had initially threatened the applicant and his brother, the situation changed when the applicant returned to the lower floor with a weapon, exceeding necessary self-defense limits. Consequently, the court determined the applicant committed a serious crime abroad, warranting the application of the exclusion clause.
Legislator headnote
AI generatedUlkomaalaislaki 87 § 2 mom 2 kohta; The court held that an applicant's act abroad constitutes a serious crime excluding residence if the circumstances do not justify leniency or exemption from criminal responsibility, even if the victim initially posed a threat.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Poissulkemislausekkeen soveltamista koskevissa tausta-aineistoissa ja soveltamisohjeissa edellytettiin, että oletetun rikoksen luonnetta arvioitaessa oli otettava muun ohella huomioon kaikki olennaiset, sekä rikosoikeudellista vastuuta lieventävät että raskauttavat, asianhaarat.
Asiassa oli siten oikeuskysymyksenä ratkaistavana, oliko valittajan tapauksessa olemassa sellaisia lieventäviä tai rikosoikeudellisen vastuun poistavia asianhaaroja, kuten oikeuttamis- ja anteeksiantoperusteita, joiden vuoksi poissulkemislauseketta ei tullut soveltaa.
Rikoksen kohde oli valittajan oman kertomuksen mukaan ollut poliisin virkapukuun pukeutunut henkilö. Kysymyksessä oleva teko oli tehty tappavalla aseella ja siitä oli seurannut uhrille vakavia vammoja. Valittajasta oli kotimaassaan annettu pidätysmääräys murhayrityksen vuoksi ja hänet oli samasta syystä erottu heimostaan.
Hallinto-oikeus arvioi valittajan turvapaikkapuhuttelussaan kertoman tapahtumankuvauksen perusteella, että uhrin ampumista edeltävä tilanne, jossa uhri oli ampunut valittajan ja tämän veljeä kohti pään korkeudelle seinään, oli voinut olla valittajalle yllätyksellinen ja uhkaava. Sen jälkeen, kun valittajan perheenjäsenet olivat paenneet muihin tiloihin, valittaja oli paennut yläkertaan, noutanut aseensa ja palannut alakertaan, tilanne oli kuitenkin muuttunut. Rikoksen uhrin ei voitu katsoa muodostaneen tuossa tilanteessa enää välitöntä ja pakottavaa uhkaa aseistautuneelle valittajalle tai hänen perheenjäsenilleen. Kun valittaja oli tässä tilanteessa ampunut rynnäkkökiväärillä uhria lähietäisyydeltä kolme kertaa haavoittaen tätä vakavasti, valittajan teko oli ylittänyt sen, mitä tuossa tilanteessa oli pidettävä oikeutettuna ja välttämättömänä. Valittajalta olisi tilanteessa voinut kohtuudella vaatia muunlaista suhtautumista.
Kun otettiin huomioon teon luonne, tekoväline, uhrille aiheutuneet vammat, teosta valittajan kotimaassa säädetyt seuraukset ja vireille pantu rikosprosessi sekä se, että myös suurin osa Euroopan unionin jäsenmaiden oikeusjärjestyksistä katsoo valittajan teon kaltaisen teon täyttävän törkeän rikoksen tunnusmerkit, hallinto-oikeus katsoi, että oli perusteltua aihetta epäillä valittajan tehneen törkeän muun kuin poliittisen rikoksen Suomen ulkopuolella ennen kuin hän tuli Suomeen pakolaisena. Esitettyä selvitystä kokonaisuutena arvioiden hallinto-oikeus katsoi, ettei valittajan teon olosuhteissa ollut kysymys sellaisista valittajan teon rikosoikeudellista vastuuta poistavista tai lieventävistä seikoista, joiden perusteella asiaa olisi ollut syytä arvioida toisin. Näin ollen Maahanmuuttoviraston oli tullut soveltaa ulkomaalaislain 87 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaista poissulkemislauseketta.
Ulkomaalaislaki 87 § 2 mom 2 kohta
KHO:n päätös 18.12.2023 vuosikirja KHO:2023:119. KHO kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja palautti asian hallinto-oikeudelle suullisen käsittelyn järjestämiseksi ja sen jälkeen uudelleen ratkaistavaksi.