Legislator Case Law & Legislation
Turun HAO 31.03.2022 H551/2022 AI generated

Spouse lacks standing to appeal deportation order in asylum case due to lack of direct legal interest.

Case Number Turun HAO 31.03.2022 H551/2022
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Administrative Court dismissed the applicant's appeal regarding her husband's deportation order in an asylum case. The Migration Board had rejected the husband's new asylum application and ordered his return to his home country. The court held that the spouse, while affected emotionally, had no direct legal interest or immediate impact on her rights under the relevant administrative procedure laws. Consequently, she was not considered a material party entitled to file a complaint against the deportation decision.

Legislator headnote

AI generated

Hallintolainkäyttölain 6 §; Hallintopäätöksen 7 §:n 1 momentti; Euroopan ihmisoikeussopimus 6 artikla 1 kohta: A spouse lacks standing to challenge a deportation order against their partner in an asylum case as the decision does not directly affect their legal rights or interests.

Keywords

AI generated
standing to appeal material party direct legal interest deportation order asylum case administrative procedure spousal rights

Cited Legislation

AI generated
Hallintolainkäyttölain 6 § 1 momentti
Hallintopäätöksen 7 § 1 momentti
Euroopan ihmisoikeussopimus 6 artikla 1 kohta
Euroopan ihmisoikeussopimus 6 artikla 1 kohta ja 8 artikla
Euroopan ihmisoikeussopimus 8 artikla
Perustuslain 21 §

Cited Case Law

AI generated
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Maahanmuuttovirasto oli jättänyt hakijan kansainvälistä suojelua koskevan uusintahakemuksen tutkimatta eikä ollut myöntänyt hänelle oleskelulupaa. Virasto oli samalla päättänyt käännyttää hakijan kotimaahansa ja määrännyt samalla, ettei hän saa kahden vuoden kuluessa siitä lukien, kun hän poistuu Schengen-alueelta, saapua Suomeen eikä muuhun Schengen-valtioon.

Asiassa oli muun ohella oikeuskysymyksenä ratkaistavana, oliko hakijan Suomessa olevalla puolisolla valitusoikeus päätöksestä siltä osin kuin hakija oli päätetty käännyttää ja määrätä maahantulokieltoon kansainvälistä suojelua koskevassa asiassa.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 7 §:n 1 momentin mukaan hallintopäätökseen saa hakea muutosta valittamalla se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään.

Lakia koskevan hallituksen esityksen (HE 29/2018 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että asianosaisen valitusoikeutta koskevan säännöksen tavoitteena on turvata jokaiselle oikeus päästä tuomioistuimeen hänen oikeuksiaan tai velvollisuuksiaan koskevassa asiassa perustuslain 21 §:ssä ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6(1) artiklassa tarkoitetulla tavalla.

Asianosaisuuteen perustuva valitusoikeus olisi hallintopäätöksen materiaalisilla asianosaisilla. Heitä ovat ne, joille hallintopäätöksellä on asetettu velvollisuus, rajoitus tai kielto, tai joiden oikeus tai etu on evätty kokonaan tai osittain. Materiaalinen asianosainen on myös se, jonka etuun, oikeuteen tai velvollisuuteen hallintopäätös välittömästi vaikuttaa, vaikka päätöstä ei olisikaan muodollisesti kohdistettu häneen. Asianosaisen valitusoikeutta koskevassa säännöksessä edellytettäisiin päätöksen välittömiä vaikutuksia samoin kuin voimassa olevassa hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentissa. Valitusoikeutta ei siten voitaisi johtaa pelkästään päätöksen välillisistä vaikutuksista. Päätöksen vaikutusten välittömyyden arviointi edellyttää kuitenkin aina tapauskohtaista harkintaa asian laadun ja oikeusturvan tarpeen näkökulmasta (ks. esim. KHO 2018:1 ja KHO 2008:51).

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tuomiossaan Maaouia v. Ranska 5.10.2000 todennut, että maasta poistamisessa ei ole kysymys ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa tarkoitetuista oikeuksista tai velvollisuuksista. Maasta poistaminen on ennaltaehkäisevä, maahantulon hallintaan liittyvä hallinnollinen toimenpide. Maasta poistamista ei siten koske 6 artiklan mukainen vaatimus oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä, vaikka maasta poistamisella saattaa olla suuria vaikutuksia muun ohella henkilön yksityis- ja perhe-elämään.

Tuomioistuinlaki 4 luku 1 §

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 7 § ja 81 § 2 momentti

Euroopan ihmisoikeussopimus 6 artikla 1 kohta ja 8 artikla

ks. toisin KHO 2022:121

KHO:n päätös 17.3.2023 taltionumero 872. Valittaja peruutti valituslupahakemuksen, ja asian käsittely raukesi.