Legislator Case Law & Legislation
Pohjois-Suomen HAO 28.02.2022 252/2022 AI generated

Administrative court dismisses appeal, ruling traffic fine execution halted only after final binding decision.

Case Number Pohjois-Suomen HAO 28.02.2022 252/2022
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Administrative Court dismissed the applicant's appeal against a traffic fine, holding that execution must cease only after the decision becomes legally binding. The applicant argued that execution should stop during the appeal process to protect the presumption of innocence, citing constitutional principles. The court rejected this, stating that traffic fines are not comparable to criminal fines and must follow the standard execution law requiring a final decision before enforcement.

Legislator headnote

AI generated

Tieliikennelaki 178 §:n 1 momentti; Sakon täytäntöönpanosta annettu laki 2 §:n 1 momentti: Rangaistusluonteinen liikennevirhemaksu on täytäntöönpanokelpoinen vasta kun ratkaisu on tullut lainvoimaiseksi, ei keskeytetä valituksen ollessa vireillä.

Keywords

AI generated
traffic fine execution presumption of innocence administrative appeal enforcement suspension final binding decision

Cited Legislation

AI generated
Tieliikennelaki 178 § 1 mom
Sakon täytäntöönpanosta annettu laki 2 § 1 mom
Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 122 §
Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 122 § ja 123 § 1 mom
Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 123 § 1 mom
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

POHJOIS-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS

Liikennevirhemaksu - Liikennerikkomus - Täytäntöönpanoa koskeva määräys - Täytäntöönpanokelpoisuus

198/2022

Päätösnumero:

252/2022

28.2.2022

Poliisi oli määrännyt A:lle ajoneuvokohtaisen liikennevirhemaksun ja hylännyt tämän tekemän oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuspäätökseen liitetyn valitusosoituksen mukaan liikennevirhemaksua ei tarvinnut maksaa, jos hallinto-oikeus keskeytti täytäntöönpanon käsitellessään valitusta. A oli valituksen yhteydessä vaatinut täytäntöönpanon kieltämistä.

Hallinto-oikeus katsoi, ettei liikennevirhemaksu ollut täytäntöönpanokelpoinen valituksen ollessa vireillä hallinto-oikeudessa. Näin ollen täytäntöönpanoa ei ollut tarpeen kieltää tai keskeyttää.

Tieliikennelain 178 §:n 1 momentin mukaan liikennevirhemaksun ja ajoneuvokohtaisen liikennevirhemaksun täytäntöönpanosta säädetään sakon täytäntöönpanosta annetussa laissa (672/2002). Sakon täytäntöönpanosta annettua lakia sovellettaessa pääsääntönä on pidettävä 2 §:n 1 momentin ensimmäistä virkettä, jonka mukaan seuraamuksen täytäntöönpanoon on ryhdyttävä, kun ratkaisu, jolla kyseinen seuraamus on määrätty, on tullut lainvoimaiseksi tai kun ratkaisu on pantavissa täytäntöön kuten lainvoimainen tuomio.

Tieliikennelakia säädettäessä antamassaan lausunnossa perustuslakivaliokunta (PeVL 9/2018 vp) oli pitänyt lähtökohtana sitä, että liikennevirhemaksussa on kyse rangaistusluonteisesta seuraamusmaksusta, jonka määrääminen lukeutuu Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaan sisältyvien rikossyytettä koskevien määräysten alaan. Valiokunta oli todennut muun ohella ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 2 kappaleen määräyksen syyttömyysolettamasta koskevan myös ehdotettua hallinnollista seuraamusjärjestelmää. Valiokunta oli viitannut myös perustuslain 21 §:n oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeisiin. Lakivaliokunta omassa lausunnossaan (LaVL 9/2018 vp) oli yhtynyt perustuslakivaliokunnan näkemykseen ja korostanut perustuslakivaliokunnan mainitsemien seikkojen tärkeyttä liikennevirhemaksua koskevan järjestelmän ja sen soveltamisen osalta.

Hallinto-oikeus totesi, että syyttömyysolettaman mukainen lähtökohta on, että rangaistuksenluonteinen seuraamus on täytäntöönpantavissa vasta ratkaisun saavutettua lainvoiman. Tieliikennelain esitöistä ei ilmennyt, että tästä poikkeaminen olisi ollut tarkoituksena. Hallinto-oikeus totesi tähän ja päätöksen perusteluissa esitettyihin muihin näkökohtiin viitaten, että sellaista liikennevirhemaksua, johon maksuvelvollinen oli hakenut muutosta kiistäen syyllistyneensä liikennerikkomukseen, ei ollut sakon täytäntöönpanosta annettua lakia sovellettaessa aihetta rinnastaa sakkomenettelyssä määrättyyn sakkoon tai rikesakkoon.

Koska liikennevirhemaksun täytäntöönpano on säädetty tapahtuvaksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain mukaisesti, hallinto-oikeus katsoi, ettei tieliikennelain 193 §:n 2 momentti, jonka mukaan päätöksessä voidaan määrätä, että päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, voinut tulla tässä yhteydessä sovellettavaksi. Valitusosoitukseen sisällytettyä lausumaa ei ollut pidettävä tätä tarkoittavana määräyksenä.

Tieliikennelaki 178 §:n 1 mom

Sakon täytäntöönpanosta annettu laki 2 §

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 122 § ja 123 § 1 mom

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Mikko Pikkujämsä, Harry Määttä ja Petri Marttila.

Asian esittelijä Johanna Ikonen.