Administrative court dismissed appeal against increased parking fine, ruling statutory notice method valid.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court dismissed the appellant's appeal regarding an increased parking fine, holding that the statutory notice method via vehicle attachment was sufficient. The appellant argued that formal postal notice was required before increasing the fine, but the court found the legislature intended a fixed, reasonable increase regardless of actual receipt. Consequently, the court ruled that the authority acted correctly by applying the increased fine under the relevant parking supervision law.
Legislator headnote
AI generatedLaki pysäköinninvalvonnasta 8 §; 17 §: The court established that a parking fine may be increased under the statutory provision without prior formal postal notice, as the method of service by attachment to the vehicle satisfies the legal requirements for notice.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Asiassa oli ratkaistavana, oliko valittajan suoritettava pysäköintivirhemaksu korotettuna, kun hän ei ollut suorittanut maksua 30 päivän kuluessa päätöksen tekemispäivästä.
Valittajalle oli määrätty pysäköintivirhemaksu ja pysäköintivirhemaksua koskevan päätöksen tiedoksianto oli tapahtunut kiinnittämällä päätös valittajan ajoneuvoon näkyvälle paikalle. Kun valittaja ei ollut maksanut pysäköintivirhemaksua 30 päivän kuluessa päätöksen tekemispäivästä, hänelle oli lähetetty 80 euron suuruista pysäköintivirhemaksua koskeva maksuvaatimus 14 eurolla korotettuna. Valittaja kiisti saaneensa tiedoksi ajoneuvoonsa kiinnitettyä päätöstä ja vaati pysäköintivirhemaksuun lisätyn korotuksen poistamista lainvastaisena vedoten siihen, että päätös pysäköintivirhemaksusta olisi tullut lähettää hänelle postitse tiedoksi ennen korotuksen lisäämistä.
Hallinto-oikeus katsoi pysäköinninvalvonnasta annetun lain 17 §:n 2 momentin sanamuodon sekä säännöstä koskevien esitöiden (HE 223/2010 vp) perusteella lainsäätäjän tarkoituksena olleen pysäköintivirhemaksun määrään nähden kohtuullisen ja kiinteämääräisen korotuksen määrääminen, sillä maksuajan noudattamista on ollut tarpeen tehostaa siitä huolimatta, että pysäköinninvalvonnasta annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaiseen tiedoksiantoon voi liittyä riski siitä, että henkilö ei tosiasiassa saa pysäköintivirhemaksua koskevaa päätöstä tiedoksi.
Hallinto-oikeus totesi, että velvollisuus suorittaa pysäköintivirhemaksun korotus määräytyi pysäköinninvalvonnasta annetun lain 17 §:n 2 momentin nojalla eikä maksuvaatimuksen antaminen edellyttänyt maksumuistutuksen tekemistä. Näin ollen sillä seikalla, oliko valittaja tosiasiassa saanut tiedon ajoneuvoonsa kiinnitetystä pysäköintivirhemaksusta, ei ollut korotuksen määräämisen kannalta merkitystä. Kun valittaja ei ollut suorittanut hänelle määrättyä pysäköintivirhemaksua 30 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä eli pysäköintivirhemaksun kiinnittämisestä valittajan ajoneuvoon, pysäköinninvalvoja oli voinut määrätä maksun pysäköinninvalvonnasta annetun lain 17 §:n 2 momentin mukaisesti korotettuna. Pysäköinninvalvojan ei ollut näytetty menetelleen maksun määräämisessä virheellisesti, eikä korotuksen poistamiselle näin ollen ollut perusteita. Valittajan oli tullut suorittaa pysäköintivirhemaksu korotettuna.
Laki pysäköinninvalvonnasta 8 § ja 17 §
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Taina Hakkarainen,
Elina Halimaa ja Hanna Lähdeniemi.
Asian esittelijä Angeliina Paananen.
Päätös on lainvoimainen.