Administrative court dismisses appeal as individual lacks standing; general court handles compensation liability.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court dismissed the appeal because the plaintiff, a former board member, lacked standing to challenge the Patent and Register Office's decision regarding damages. While the decision was sent to the plaintiff upon request, the court ruled that determining liability for damages falls under the jurisdiction of the general courts, not administrative bodies. Consequently, the court held that the plaintiff could not seek redress in this proceeding.
Legislator headnote
AI generatedLaki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 95 §; The Administrative Court lacks jurisdiction to determine liability for damages in administrative proceedings, which must be resolved by the general courts.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Valituksen kohteena oli päätös, jolla Patentti- ja rekisterihallitus oli päättänyt käyttää säätiölain 8 luvun 5 §:n 1 momentin mukaista toissijaista kanneoikeuttaan vahingonkorvauksen suorittamiseksi säätiölle. Patentti- ja rekisterihallitus oli päätöksessään lausunut myös siitä, että vahingonkorvausvaatimus kohdistetaan muun ohella valittajaan säätiön hallituksen entisenä jäsenenä. Päätös oli osoitettu säätiölle, mutta se oli lisäksi lähetetty tiedoksi valittajalle, jolle oli pyynnöstä annettu myös valitusosoitus. Hallinto-oikeus katsoi, ettei päätös sisältänyt valittajan osalta sellaista valituskelpoista hallintoasiassa tehtyä asiaratkaisua, josta hänellä olisi yksityishenkilönä valitusoikeus. Toimivalta valittajan oikeussuojan tarpeeseen liittyvien vahingonkorvausvastuuta koskevien kysymysten ratkaisemiseksi oli yleisellä tuomioistuimella. Hallinto-oikeus jätti valituksen tutkimatta.
Hallinto-oikeus totesi, että ennen oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain voimaantuloa voimassa olleen hallintolainkäyttölain (586/1996, kumottu 1.1.2020) aikaan korvausta oikeudenkäyntikuluista oli saatettu määrätä maksettavaksi silloin, kun valitus oli tehty viranomaisen päätökseensä liittämän valitusosoituksen mukaisesti, vaikka valitus oli päätöksen valituskelvottomuuden vuoksi jätetty tutkimatta. Arviointi on kuitenkin tehty kussakin tilanteessa erikseen kaikki asiaan liittyvät eri seikat huomioon ottaen.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain esitöiden HE 29/2018 vp keskeisissä ehdotuksissa on oikeudenkäyntikulujen korvaamisen osalta todettu, että ehdotetut oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat säännökset vastaisivat sisällöltään pääosin voimassa olevia hallintolainkäyttölain säännöksiä. Ehdotetussa yleislaissa ei kuitenkaan korostettaisi viranomaisen virheen merkitystä niin kuin voimassa olevassa hallintolainkäyttölaissa.
Hallinto-oikeus katsoi, että kysymys siitä, oliko valituksenalaisessa päätöksessä tehty valittajan osalta valituskelpoinen ratkaisu, oli ollut tulkinnanvarainen. Oikeudenkäyntikulujen korvaamisen kohtuullisuutta arvioitaessa voitiin kuitenkin ottaa huomioon, ettei viranomainen ollut viran puolesta liittänyt valittajalle lähetettyyn päätökseen valitusosoitusta vaan se oli annettu hänelle vasta päätöksen tekemisen jälkeen hänen itsensä sitä pyydettyä. Asiaa kokonaisuutena harkiten ja ottaen huomioon asiassa annettu ratkaisu, hallinto-oikeus katsoi, ettei ollut kohtuutonta, että valittajan oikeudenkäyntikulut jäivät hänen vastattavakseen.
Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 95 §
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Pirita Pesonen, Emmi Aakula ja Tomi Seppä.
Asian esittelijä Jenni Aer.
Päätös on lainvoimainen.