Administrative court allows student admission after university failed to apply corrected score equally to all applicants.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court of Northern Finland allowed applicant A's appeal against Lapin University's rejection from the 2020 law school admission. The university initially rejected A based on a 73-point cutoff, but after discovering a scoring error that boosted A's total to 74 points, the university applied a new 74-point cutoff, excluding A due to a tie-breaking rule. The court ruled that the university violated the principle of equal treatment by applying different standards to A compared to other applicants who were admitted with the original 73 points, mandating that the corrected score be applied uniformly.
Legislator headnote
AI generatedYliopistolaki 30 § 1 mom; 36 § 1 ja 3 mom; Hallintolaki 6 §: When an administrative body corrects a scoring error in a selection process, it must apply the corrected results to all applicants equally, and any new cutoff or tie-breaking rules cannot disadvantage applicants who were previously rejected but now meet the original threshold.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Lapin yliopisto oli hylännyt A:n oikaisuvaatimuksessaan esittämän vaatimuksen päästä opiskelijaksi oikeustieteellisen koulutuksen hakukohteeseen vuoden 2020 opiskelijavalinnassa. A vaati hallinto-oikeudelle osoittamassaan valituksessa yliopiston päätöstä kumottavaksi ja asian palauttamista Lapin yliopistolle uudelleen käsiteltäväksi opiskelupaikan myöntämiseksi A:lle Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekuntaan. A vetosi valituksessaan siihen, ettei opiskelijavalinnassa ollut noudatettu hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun vaatimusta ja että hänet oli asetettu perusteettomasti tiettyjä hakijoita heikompaan asemaan.
Hallinto-oikeus totesi asiassa seuraavaa:
Asiassa esitetyn selvityksen mukaan vuoden 2020 opiskelijavalinta oikeustieteellisiin tiedekuntiin oli tapahtunut yhteisvalinnalla, jossa olivat olleet mukana Helsingin, Itä-Suomen, Lapin ja Turun yliopistot. Yhteisvalinnan valintakokeen alimmaksi hyväksymispisterajaksi oli Lapin yliopiston osalta alun perin muodostunut 73 pistettä. Sittemmin valintakokeen toisen vaiheen pisteytyksessä oli havaittu virhe. Hakijoille oli vastausten automaattisessa optisessa tarkastuksessa kirjautunut virheellisesti miinuspisteitä tehtävistä, joihin hakija oli valinnut ”ei vastausta” -kohdan. ”Ei vastausta" -kohdan valitsemisen olisi pitänyt antaa nolla pistettä. Kun virhe havaittiin, se korjattiin kunkin hakijan kohdalla antamalla hänelle ne pisteet, joita hän ei virheen takia ollut alun perin saanut. Näin joidenkin hakijoiden, mukaan lukien A, pistemäärät nousivat. Korjatun tuloksen jälkeen valittajan yhteispistemäärä nousi 73 pisteeseen.
Ennen virheen havaitsemista ja pistemäärien korjaamista osalle hakijoista oli ehditty lähettää myönteinen valintapäätös. Joukossa oli ollut hakijoita, joiden yhteispistemäärä oli ollut Lapin yliopiston osalta vähimmillään 73 pistettä. Yliopisto oli katsonut, että tällaisten hakijoiden osalta oli hallintolain 51 §:n 2 momentissa tarkoitettu este virheen korjaamiselle.
Tästä poiketen yliopisto oli katsonut, että alinta hyväksymispisterajaa voidaan valintaperusteiden mukaisesti nostaa ylöspäin niiden hakijoilta osalta, joille ei ollut ilmoitettu opiskelupaikan saamisesta. Lapin yliopiston uudeksi alimmaksi hyväksymispisterajaksi virheen korjaamisen jälkeen muodostui 74 pistettä. A:han oli sovellettu uutta 74 pisteen rajaa, eikä hän ollut tullut hyväksytyksi opiskelijaksi 73 pisteellään. A oli saanut oikaisuvaatimuksen johdosta yhden lisäpisteen, minkä myötä hänen kokonaispistemääränsä oli noussut 74 pisteeseen. A ei ollut kuitenkaan edelleenkään tullut hyväksytyksi opiskelijaksi tasapistesäännön vuoksi.
Asiassa oli valituksen johdosta ratkaistava, oliko A hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksen vastaisesti asetettu perusteetta heikompaan asemaan kuin sellaiset hakijat, jotka olivat valintakokeen toisen vaiheen automaattisessa optisessa tarkastuksessa tapahtuneen virheen johdosta tulleet hyväksytyiksi opiskelijaksi A:ta matalammilla pisteillä.
Hallinto-oikeus totesi, että yliopiston harkintavaltaa opiskelijavalintaprosessissa rajoittavat hallinnon yleiset oikeusperiaatteet, kuten objektiviteettiperiaate ja yhdenvertaisuusperiaate. Objektiviteettiperiaate edellyttää, että asiaa valmisteltaessa ja asiasta päätettäessä ei toimita epäasiallisesti esimerkiksi suosimalla jotakin hakijaa. Yhdenvertaisuusperiaatteen keskeisenä sisältönä on pidettävä sitä, että opiskelupaikkaa hakeneita kohdellaan menettelyn kaikissa vaiheissa tasapuolisesti ja syrjimättömästi.
Koulutukseen ottamisesta päätettäessä tasapuolisuus edellyttää, että päätöksenteko tapahtuu ennalta määriteltyjen, yleisesti hyväksyttävien ja tasapuolisesti sovellettavien perusteiden mukaisesti. Opiskelemaan pyrkivät voidaan tällaisessa tilanteessa asettaa etusijajärjestykseen edellyttäen, että siihen on asialliset perusteet, joita ei sovelleta syrjivästi. Mikäli viranomaisen on opiskelijavalinnan vastausten tarkastuksessa ilmenneen virheen johdosta tarpeen korjata opiskelijavalinnan pistelaskua ja lopputulosta, tämän on tapahduttava yhtäläisin ja johdonmukaisin perustein.
Hallinto-oikeus kumosi Lapin yliopiston päätöksen yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisena todeten, että A:han oli sovellettava 73 pisteen hyväksymisrajaa. Kun A:n yhteispistemäärä 74 pistettä ylitti kyseisen rajan, A oli hyväksyttävä opiskelijaksi Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekuntaan.
Yliopistolaki 30 § 1 mom ja 36 § 1 ja 3 mom
Hallintolaki 6 §
Ks. myös Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätökset
- 25.2.2021, päätösnumero 21/0042/1, diaarinumero 01470/20/1305
- 25.2.2021, päätösnumero 21/0044/1, diaarinumero 01504/20/1305
- 25.2.2021, päätösnumero 150/2021, diaarinumero 20066/03.04.04.04.02/2020
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeustuomarit Marja-Riitta Tuisku, Renne Pulkkinen (t) ja Anna-Leena Kiviniemi, joka on myös esitellyt asian.