Administrative court allows school transport reimbursement when school environment violates constitutional right to safe learning.

Valittajat olivat X:n kunnalle osoittamassaan hakemuksessa vaatineet saada korvauksen heidän peruskoulua käyvän lapsensa A:n koulumatkoista aiheutuvista matkakuluista lukuvuonna 2019-2020 sekä takautuvasti kevätlukukaudelta 2019. Hakemusta oli perusteltu sillä, että A oli joutunut vaihtamaan koulua terveydellisistä syistä, minkä vuoksi X:n kunta on velvollinen korvaamaan koulumatkoista aiheutuneet kulut valittajille. X:n kunta oli hylännyt hakemuksen perusopetuslain 32 §:n 3 momentin perusteella todeten, että A oli siirtynyt tammikuussa 2019 opiskelemaan Z:n kunnan koululle huoltajien päätöksellä.

Hallinto-oikeus totesi, että Suomen perustuslain 16 §:n 1 momentissa jokaiselle on turvattu oikeus maksuttomaan perusopetukseen, joka pitää sisällään myös tarpeelliset koulukuljetukset. Perusopetuslain 29 §:n 1 momentissa on puolestaan taattu oppilaalle oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön ja saman lain 30 §:n 1 momentissa on säädetty oppilaan oikeudesta saada tietynsisältöistä opetusta. Myös mainitut perusopetuslain mukaiset oppilaan oikeudet on otettava huomioon arvioitaessa sitä, toteutuuko perustuslaissa turvattu oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Perusopetuslain 29 §:n 1 momentissa taattu oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön edellyttää hallituksen esityksessä (HE 86/1997) todetuin tavoin muun ohella, että opetukseen tarkoitetut tilat ovat turvallisia. Oikeuden turvalliseen opiskeluympäristöön on katsottava pitävän sisällään myös opetukseen tarkoitettujen tilojen terveellisen sisäilman.

Hallinto-oikeus katsoi asiassa tulleen selvitetyksi, että X:n kunnan koululla oli ollut sisäilmaongelmia, jotka olivat aiheuttaneet ainakin A:lle erinäisiä sisäilmaongelmille altistumisesta aiheutuviksi katsottavia oireita ja terveydellistä haittaa. Koulun varsinaisia tiloja ei siten ollut pidettävä edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitetulla tavalla A:lle turvallisena opiskeluympäristönä. Edelleen hallinto-oikeus katsoi asiassa tulleen selvitetyksi, että X:n kunnan koulun väistötiloissa järjestämä opetus syyslukukaudella 2018 ei ollut kaikilta osin täyttänyt perusopetuslain 30 §:n 1 momentissa olevia edellytyksiä oikeudesta tietynsisältöiseen ja -tasoiseen opetukseen.

Hallinto-oikeus katsoi, että X:n kunnan olisi näissä oloissa tullut järjestää A:lle perusopetuslain 32 §:n 1 momentin perusteella maksuton koulukuljetus kotoa yli viiden kilometrin etäisyydellä sijaitsevalle Z:n kunnan koululle kevätlukukaudelle 2019 ja lukuvuodelle 2019-2020 tai myöntää vastaaville ajoille oppilaan kuljettamista tai saattamista varten riittävä avustus. Kun koulukuljetuksen järjestäminen tässä vaiheessa ei ollut enää mahdollista, tuli kysymykseen korvauksen myöntäminen huoltajille aiheutuneista koulumatkan kustannuksista. Hallinto-oikeus palautti asian X:n kunnalle uudelleen käsiteltäväksi korvauksen suuruuden arvioimiseksi ja korvauksen maksamiseksi.

Suomen perustuslaki 16 § 1 mom

Perusopetuslaki 4 § 1 mom, 6 § 1-2 mom, 29 § 1 mom, 30 § 1 mom, 32 § 1 ja 3 mom

Perusopetusasetus 1 § ja 3 § 1 mom

Hallituksen esitys Eduskunnalle koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/1997 vp)

Perustuslakivaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä perustuslakien perusoikeussäännösten muuttamisesta (PeVM 25/1994 vp)

Ks. Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös 20.1.2021, päätösnumero 37/2021, diaarinumero 72/03.04.04.04.02/2020

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeustuomarit Marja-Riitta Tuisku, Renne Pulkkinen (t) ja Anna-Leena Kiviniemi, joka on myös esitellyt asian.