Legislator Case Law & Legislation
Hämeenlinnan HAO 22.09.2021 21/0746/1 AI generated

Administrative court allows Finnish business deduction of German VAT delay interest as non-punitive expense.

Case Number Hämeenlinnan HAO 22.09.2021 21/0746/1
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted

Legislator summary

AI generated

The Administrative Court of Finland allowed a Finnish company to deduct German VAT delay interest from its business income. The company argued that the interest, imposed by German authorities for VAT reporting errors, was not a punitive sanction but merely compensation for delay. The court agreed, distinguishing the foreign delay interest from Finnish statutory delay penalties which are explicitly non-deductible, thereby permitting the deduction.

Legislator headnote

AI generated

Laki elinkeinotulon verottamisesta 16 § 5 kohta; Laki elinkeinotulon verottamisesta 7 § 1 mom: While Finnish law treats domestic delay interest as non-deductible punitive sanctions, foreign delay interest imposed for administrative errors may be considered a compensatory expense rather than a sanction, allowing deduction if it does not serve a punitive purpose.

Keywords

AI generated
business income tax VAT delay interest non-deductible expense punitive sanction foreign tax law administrative penalty deduction allowance

Cited Legislation

AI generated
Laki elinkeinotulon verottamisesta 7 § 1 mom
Laki elinkeinotulon verottamisesta 7 § 1 mom
Laki elinkeinotulon verottamisesta 16 § 5 kohta
Laki elinkeinotulon verottamisesta 16 § 5 kohta

Cited Case Law

AI generated
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Suomalaisen verovelvollisyhtiön ja kahden ulkomaisen yhtiön välillä oli ollut toimitusketju, johon oli sovellettu kolmikantakaupan arvonlisäverokäsittelyä. Yhtiöiden arvonlisäveroraportoinnissa havaittujen eroavaisuuksien vuoksi Saksan veroviranomainen oli kuitenkin katsonut, ettei kolmikantakaupan arvonlisäverokäsittelyä voitu soveltaa, minkä seurauksena yhtiölle oli vuonna 2016 maksuunpantu arvonlisäveroa vuosilta 2010 - 2014 sekä viivästysseuraamuksena korkoa. Asiassa oli ratkaistavana, oliko tätä viivekorkoa pidettävä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 16 §:n 5 kohdassa tarkoitettuna sanktionluonteisena maksuseuraamuksena ja siten yhtiön verotuksessa vähennyskelvottomana menona.

Maksuunpantu viivekorko oli perustunut Saksan vero- ja maksulain (Abgabenordnung) 233 a §:ään. Kyseessä olevan viivekoron tarkoituksena oli esitetyn selvityksen perusteella korvata viivästymisestä aiheutuvaa korkoetua tai -haittaa, eikä viivekorkoa ollut saksalaisessa oikeusjärjestyksessä pidetty sanktionluonteisena maksuseuraamuksena. Suomessa kotimaisten verolajien viivekorot on säädetty veronlisäyksestä ja viivekorosta annetulla lailla (1556/1995) erikseen tuloverotuksessa vähennyskelvottomiksi.

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 16 §:n 5 kohdan säännös koskee sakkojen ja rangaistusluonteisten seuraamusten lisäksi kaikkia oikeudenvastaisten tekojen johdosta määrättyjä ja oikeussäännösten noudattamista tehostavia sanktionluonteisia julkisoikeudellisia maksuseuraamuksia. Viivekorko on julkisoikeudellinen maksuseuraamus veron maksamisen laiminlyönnistä määräaikana. Kyseessä on varsinaiseen veroon nähden ylimääräinen erä, jonka tarkoituksena voidaan osaltaan pitää ilmoittamisen oikeellisuuden ja verojen oikea-aikaisen maksamisen tehostamista. Viivekorkoa voidaan tältä osin pitää myös sanktionluonteisena seuraamuksena maksun viivästymisestä, vaikka se ei olekaan varsinainen seuraamusmaksu. Tähän nähden se rinnastuu elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 16 §:n 5 kohtaa sovellettaessa säännöksessä tarkoitettuihin oikeussäännösten noudattamista tehostaviin sanktionluonteisiin maksuseuraamuksiin. Kyse on siten verotuksessa vähennyskelvottomasta menosta.

Verovuosi 2016

Ratkaisukokoonpano

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Juhana Niemi, Johanna Virmavirta ja Jyri Vesanto. Asian esittelijä Henna Haapanen.

Erimieltä

Asiaa ratkaistaessa on toimitettu äänestys. Eri mieltä ollut jäsen totesi äänestyslausunnossaan muun ohella seuraavaa:

Tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot ovat laajasti vähennyskelpoisia elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 7 §:n 1 momentin nojalla. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 16 §:n 5 kohta on sanottuun nähden poikkeussäännös, jota on tulkittava ahtaasti.

Katson, että viivekorko ei edellä mainittujen seikkojen perusteella kokonaisuutena arvioituna ole sanktionluonteinen julkisoikeudellinen maksuseuraamus. Näin ollen viivekorkoon ei tule soveltaa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 16 §:n 5 kohdan säännöstä. Tämän vuoksi kumoan valituksenalaisen päätöksen ja palautan asian Verohallinnolle uudelleen käsiteltäväksi.

Sovelletut oikeusohjeet

Laki elinkeinotulon verottamisesta 7 § 1 mom

Laki elinkeinotulon verottamisesta 16 § 5 kohta

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 16 §:n ja maatilatalouden tuloverolain 7 §:n muuttamisesta (HE 187/2005 vp)

KHO:n päätös 31.3.2023 taltio 1005/2023. Päätöstä muutetaan.

Linkit

KHO 2000:45