Peer-to-peer insurance service dismissed as not constituting regulated insurance activity under Finnish Insurance Act.
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court allowed the Financial Supervisory Authority's decision to revoke the operator's license, ruling that the peer-to-peer service did not constitute regulated insurance. The court found that the service lacked the essential characteristic of an insurer assuming risk in advance for a premium, as payments were made by users after specific incidents occurred. Consequently, the service was deemed outside the scope of the Insurance Act and did not require a specific insurance license.
Legislator headnote
AI generatedVakuutusyhtiölaki 1 luku 1 § 1 mom, 1 luku 3 § 1 mom, 1 luku 13 - 14 §, 2 luku 3 § 1 mom sekä 25 luku 1 § 1 mom; Vakuutustoiminnan määritelmän puuttuessa sen olennaisimpana piirteenä pidetään vakuutusyhtiön sitoutumista ennakolta maksettua vakuutusmaksua vastaan vakuutetulle sovitun suoritteen suorittamiseen tai turvan hankkimiseen toiselta vakuutusyhtiöltä, mikä puuttui vertaisvakuuttamisesta.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
A Oy tarjosi niin sanottua vertaisvakuuttamisen palvelua, jonka tarkoituksena oli tarjota palvelun käyttäjille taloudellista suojaa eräitä vahinkotapahtumia vastaan. A Oy ei ollut itse sitoutunut suorittamaan korvausta vahinkotapahtumien johdosta, vaan palvelun mahdollistama suoja perustui siihen, että korvattavaksi hyväksyttyyn vahinkotapahtumaan perustuvan korvauksen olivat sitoutuneet maksamaan muut palvelun käyttäjät. Korvauksen suorittamiseksi tarpeelliset maksut perittiin palvelussa satunnaisesti valituilta käyttäjiltä kunkin vahinkotapahtuman johdosta erikseen siten, että kukin käyttäjä osallistui vuorollaan toiselle käyttäjälle aiheutuneen vahinkotapahtuman korvauksen maksamiseen pienellä osuudella.
Hallinto-oikeudessa tuli ratkaistavaksi, oliko vakuutusalaa valvova Finanssivalvonta voinut katsoa, että A Oy:n toiminta oli vakuutustoimintaa, jonka harjoittaminen edellytti vakuutusyhtiölain 2 luvun 3 §:ssä tarkoitettua toimilupaa.
Hallinto-oikeus totesi, että vakuutusyhtiölaissa ei ole vakuutustoiminnan määritelmää eikä vakuutustoiminnan sisältöä ole määritelty myöskään muissa vakuutusalaa tai sen valvontaa koskevissa kansallisissa säädöksissä. Hallinto-oikeuden päätöksestä tarkemmin ilmenevin perustein vakuutustoiminnan olennaisena ominaispiirteenä oli pidettävä muun ohella sitä, että vakuutuksenantaja oli vakuutuksenottajan kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella ja ennakolta maksettua vakuutusmaksua vastaan sitoutunut suorittamaan vakuutetulle sovitun suoritteen vakuutustapahtuman sattuessa tai hankkinut tällaisen turvan asiakkaalleen toiselta vakuutuksenantajalta, joka on sitoutunut vastaamaan vakuutetusta riskistä.
Hallinto-oikeus katsoi A Oy:n tarjoaman palvelun poikkeavan vakuutustoiminnan ominaispiirteistä sillä tavalla olennaisesti, että palvelussa ei ollut kysymys vakuutusyhtiölaissa tarkoitetusta vakuutustoiminnasta. Finanssivalvonnan päätös kumottiin.
Vakuutusyhtiölaki 1 luku 1 § 1 mom, 1 luku 3 § 1 mom, 1 luku 13 - 14 §, 2 luku 3 § 1 mom sekä 25 luku 1 § 1 mom
Laki vakuutusluokista 1 § 1 mom
Laki Finanssivalvonnasta 33 § 1 ja 3 mom
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Outi Siimes, Vesa Heikkilä ja Toni Kaarresalo, joka on myös esitellyt asian.
Päätös on lainvoimainen.