Administrative court quashes decision for unjustified reimbursement due to good administration and trust protection principles.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court quashed the local unit's decision to demand reimbursement for temporary assistance benefits, ruling it violated the principles of good administration and protection of legitimate expectations. The plaintiff acted in good faith, repeatedly verifying eligibility with authorities best positioned to know the new 2016 Act's rules, making the unexpected reimbursement disproportionate. Consequently, the court ordered the potentially unjustified payments to be returned, establishing that conditional decisions do not permit reimbursement when no fault exists on the recipient's part.
Legislator headnote
AI generatedLomituspalvelulain 29 § 3 mom; 4 mom: The court held that the possibility to waive reimbursement under the temporary assistance Act does not apply to conditional decisions when the recipient acted in good faith, requiring the decision to be set aside under the principles of good administration and protection of legitimate expectations.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela) oli hylännyt A:n oikaisuvaatimuksen lomituspalveluista vastaavan paikallisyksikön päätöksestä, jolla paikallisyksikkö oli ehdollisesti myönnettyjen sijaisapupäätösten rauettua päättänyt periä perusteettomasti myönnetystä sijaisavusta paikallisyksikölle aiheutuneet kustannukset laissa säädetyin tavoin laskettuna täysimääräisinä.
Hallinto-oikeus kumosi valituksenalaisen päätöksen hallintolain 6 §:stä ilmenevän hyvän hallinnon ja luottamuksensuojaperiaatteen vastaisena ja määräsi valittajan mahdollisesti aiheettomasti maksamat korvaukset palautettaviksi.
Hallinto-oikeus lausui päätöksensä perusteluissa muun ohella seuraavaa:
Hallinto-oikeus totesi, että valittaja oli toiminut vilpittömässä mielessä ja selvittänyt oikeuttaan sijaisapuun useita kertoja niiltä tahoilta, joilla on ennalta arvioiden ollut paras tietämys uuden 1.7.2016 voimaan tulleen lomituspalvelulain 7 §:n säännösten soveltamisesta. Takaisinperintää koskeva asia ei millään tavoin ollut aiheutunut valittajan toiminnasta tai hänen antamistaan tiedoista. Takaisinperintä oli ollut valittajalle yllättävä ja ennalta-arvaamaton seuraus, eikä takaisinperittävää määrää voitu pitää vähäisenä.
Lomituspalvelulain 29 §:n 3 momentissa on säädetty mahdollisuudesta luopua takaisinperinnästä osittain tai kokonaan, jos se katsotaan kohtuulliseksi eikä perusteeton etu ole aiheutunut palvelun saajan taikka hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä. Pykälän 4 momentissa säädetty huomioon ottaen 3 momentissa säädettyä mahdollisuutta ei kuitenkaan ole silloin, kun on kyse 2 momentissa mainitusta ehdollisesta päätöksestä.
Hallinto-oikeus totesi, että lomituspalvelulain 29 §:n 4 momentti huomioon ottaen paikallisyksikölle maksettavaa nyt kysymyksessä olevaa korvausta ei voida kohtuullistaa tai poistaa lomituspalvelulain säännösten nojalla. Kun otetaan huomioon edellä ilmi käyvät hyvin poikkeukselliset olosuhteet, hallinto-oikeus katsoi, että asia oli ratkaistava hyvän hallinnon ja luottamuksensuojan periaatteita noudattaen.
Hallinto-oikeus katsoi, että valittajan sijaisapupäätösten takaisinperintään johtaneissa olosuhteissa sekä hyvän hallinnon ja luottamuksensuojaa koskevan periaatteen viranomaisten toiminnalle asetetut vaatimukset huomioon ottaen edellytyksiä periä valittajalle ehdollisilla päätöksillä myönnetystä sijaisavusta Melan ja paikallisyksikön päätösten mukaista korvausta ei ollut. Valituksenalainen päätös oli siten hallintolain 6 §:n vastaisena kumottava.
Hallintolaki 6 §
Maatalousyrittäjien lomituspalvelulaki 3 § 1 mom 1 kohta , 3 § 2 mom, 5 §, 7 § 1 mom ja 2 mom 2 kohta, 11 a § 1 mom, 11 § 2 ja 3 mom sekä 29 § 1, 2, 3 ja 4 mom