Administrative court dismissed claim that client could mandate son as personal assistant against employer's general exclusion clause.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court dismissed the client's appeal regarding the appointment of his son as a personal assistant. The client argued that his son was necessary due to his disability and difficulties finding other staff, while the employer maintained a contractual right to exclude family members without special cause. The court ruled that the employer's general exclusion clause did not violate the law as no special circumstances justified the son's specific involvement.
Legislator headnote
AI generatedLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 8 c § 3 momentti; 8 d § 1 ja 2 momentti: An employer may contractually exclude family members from serving as personal assistants unless there are special compelling reasons justifying the specific individual's involvement.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Viranhaltija oli myöntänyt A:lle henkilökohtaista apua 100 tuntia kuukaudessa ajalle 1.1.2018 - 31.12.2018. Päätöksen mukaan A voi suunnitella tuntimäärän jakautumisen kuukauden ajalla tarpeen mukaan. Henkilökohtainen apu ostettiin B:n kautta, jonka kanssa kunnalla oli sopimus henkilökohtaisen avun tuottamisesta ostopalveluna. Asiassa saadun selvityksen mukaan A:lla on nyt neljä avustajaa.
Asiassa oli hallinto-oikeudessa kysymys siitä, oliko A:lla määräysvaltaa siihen, kuka toimii työntekijänä palveluntuottajalta hankittavassa palvelussa ja voiko A:n poika toimia hänen yhtenä henkilökohtaisena avustajanaan. A oli perustellut sitä, että pojan tulisi toimia hänen henkilökohtaisena avustajanaan, ajoittaisilla vaikeuksilla ostopalveluavustajien saatavuudessa, A:n vammoilla ja niiden oireilla sekä vaikeuksilla opastaa avustajia ampumaharrastuksessa.
Hallinto-oikeus totesi, että kunnalla oli oikeus päättää palvelujen järjestämisestä, mihin sisältyi oikeus määritellä palvelun sisältö ja toteuttamistapa. Tässä tapauksessa kunta oli päättänyt järjestää henkilökohtaisen avun palvelun A:n toiveen mukaisesti ostopalveluna. Valittu järjestämistapa tai sen toimeenpano ei saa estää tai kaventaa vammaiselle kuuluvien oikeuksien toteutumista ja ostopalvelutilanteessakin on otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön näkemykset avuntarpeestaan. Hallinto-oikeus katsoi, että kunnalla on lausumillaan palvelujen käyttäjien yhdenvertaisuuteen ja palvelun sisällön ja laadun varmistamiseen liittyvin perustein ollut oikeus sopia palveluntuottajan kanssa ehdosta, jonka mukaan asiakkaan omaista tai läheistä ei voida käyttää asiakkaan henkilökohtaisena avustajana ilman erityisen painavaa syytä. Ehdon asettamisella ei edellä todettu huomioon ottaen ole asetettu asiakkaalle lakiin perustumattomia rajoituksia.
Asiassa ei ollut ilmennyt, että A:n aivovamma ja siihen liittyvät neuropsykologiset oireet edellyttäisivät henkilökohtaiselta avustajalta sellaista erityisosaamista, jonka vuoksi nimenomaan hänen poikansa toimiminen avustajana olisi perusteltua. Saadun selvityksen mukaan palveluyrittäjä oli saanut palkattua yhteensä neljä avustajaa A:lle. Nämä seikat huomioon ottaen asiassa ei voitu katsoa esitetyn vammaispalvelulain 8 d §:n 4 momentissa tarkoitettuja erityisen painavia syitä A:n pojan toimimiselle A:n henkilökohtaisena avustajana. Hallinto-oikeus katsoi siten, että viranhaltija ja jaosto olivat voineet hylätä A:n vaatimuksen.
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 8 § 2 momentti, 8 c § 3 momentti sekä 8 d § 1 ja 2 momentti
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Jaana Hemminki (t) ja Camilla Sandström, joka on myös esitellyt asian.
KHO 18.9.2019 4174/19. Päätöstä ei muuteta.