Administrative court dismissed appeal; client not deemed requiring special support despite multiple service needs.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court of Turku dismissed the appeal against a decision regarding social support services. The court found that although the client had various health issues and needed multiple services, they could still access them independently with some initiative. Consequently, the client did not meet the legal definition of a person requiring special support under the Social Services Act, validating the decision made by a social counselor rather than a social worker.
Legislator headnote
AI generatedSosiaalihuoltolain 3 § 3 kohta; 46 § 1 mom: A person is not considered to require special support merely because they need multiple services if they can still access them independently, thereby allowing a social counselor to make the relevant decision.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Oikeuskysymyksenä asiassa oli, oliko X ollut sellainen sosiaalihuoltolain 3 §:n 3 kohdassa tarkoitettu erityistä tukea tarvitseva henkilö, jonka vammaispalvelua koskevan päätöksen tekijän olisi sosiaalihuoltolain 46 §:n 1 momentin mukaisesti pitänyt olla virkasuhteessa oleva sosiaalityöntekijä eikä sosiaaliohjaaja, joka päätöksen oli tehnyt.
Sosiaalihuoltolain 3 §:n 3 kohdan mukaan tässä laissa tarkoitetaan erityistä tukea tarvitsevalla henkilöllä ja asiakkaalla henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden, päihteiden ongelmakäytön, usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai muun vastaavan syyn vuoksi ja jonka tuen tarve ei liity korkeaan ikään siten kuin ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain, jäljempänä vanhuspalvelulaki, 3 §:ssä säädetään.
Sosiaalihuoltolain 46 §:n 1 momentin mukaan omatyöntekijän kanssa asiakastyötä tekevän virkasuhteessa olevan sosiaalityöntekijän on tehtävä päätös niistä sosiaalipalveluista, joilla yhdessä turvataan 12 ja 13 §:n mukaisesti erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai erityistä tukea tarvitsevan muun asiakkaan välttämätön huolenpito ja toimeentulo sekä terveys ja kehitys, jos menettely on asiakkaan edun mukainen.
Perheensä kanssa asuvalla X:llä oli ollut erilaisia toimintakykyyn vaihtelevasti vaikuttavia sairauksia jo pitkään. Asiakirjoista ilmeni, että X oli tarvinnut ja tarvitsi useita sosiaali- ja terveyspalveluja. Pelkästään tämä ei kuitenkaan merkinnyt, että hän oli ollut erityistä tukea tarvitseva henkilö. Asiakirjojen mukaan X oli pystynyt ja pystyi edelleen hakemaan ja paljolti myös saamaan useita sellaisia sosiaali- ja terveyspalveluja, joihin hän oli katsonut olevansa oikeutettu ja joiden saaminen oli edellyttänyt oma-aloitteisuutta. Näissä oloissa hallinto-oikeus katsoi, ettei hän ollut ollut laissa tarkoitettu erityistä tukea tarvitseva henkilö. Viranhaltijan päätöksen oli siten voinut tehdä sosiaaliohjaaja.
Sosiaalihuoltolaki 3 § 3 kohta ja 46 § 1 mom