Administrative court allows appeal review of parking fine interest via summary review due to non-expired debt status.

A:lle oli 10.8.2016 lähetetty 50 euron suuruista pysäköintivirhemaksua koskeva maksuvaatimus 14 eurolla korotettuna, koska hän ei ollut maksanut pysäköintivirhemaksua pysäköinnin valvonnasta annetun lain 17 §:n 1 momentissa säädetyn 30 päivän kuluessa. A oli tämän jälkeen maksanut kaupungille pysäköintivirhemaksun 50 euroa, mutta ei korotusosaa. A vaati X:n kaupungin pysäköinninvalvojalle tekemässään oikaisuvaatimuksessa korotusosan poistamista.

X:n kaupungin pysäköinninvalvojan hylättyä A:n oikaisuvaatimuksen, A valitti pysäköinninvalvojan päätöksestä hallinto-oikeuteen ja vaati pysäköintivirhemaksun 14 euron suuruisen korotusosan poistamista lainvastaisena. A:n mukaan auton tuulilasiin kiinnitetty pysäköintivirhemaksua ei anna oikeutta virhemaksun korotukseen. Virhemaksu tuulilasissa on altis muun muassa luonnonoloille ja ilkivaltaiselle toiminnalle. Jos pysäköintivirhemaksua ei ole maksettu määräajassa, tulee se lähettää tiedoksi kirjeellä, jonka jälkeen maksuaikaa on 30 vuorokautta.

Hallinto-oikeus tutkia asian perustevalituksena ja poisti A:lle määrätyn 14 euron suuruisen pysäköintivirhemaksun korotuksen.

Hallinto-oikeus perusteli päätöstään seuraavasti:

Asian tutkiminen perustevalituksena

Pysäköinninvalvonnasta annetun lain 17 §:n 2 momenttia koskevasta hallituksen esityksestä (HE 223/2010 vp) ilmenee, että korotus on maksuviivästyksen seuraamus suoraan lain nojalla eikä siitä anneta hallintopäätöstä. Tällöin myöskään muutoksenhakua koskevat säännökset eivät sovellu pelkkään korotukseen. Verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetun lain ja asetuksen säännöksistä sekä lain esitöistä (hallituksen esitys ulosottokaareksi ja laiksi verojen ja maksujen täytäntöönpanosta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi, HE 83/2006 vp) käy kuitenkin ilmi, että julkisen maksun korotuksesta on mahdollista tehdä perustevalitus, jos korotus ei ole vielä vanhentunut.

Koska pysäköintivirhemaksun korotuksessa on kyse julkisesta saatavasta, joka muutoksenhakukirjelmän vireilletulohetkellä ei ollut vielä vanhentunut, hallinto-oikeus on tutkinut valituksen verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetun lain 9 §:ssä tarkoitettuna perustevalituksena.

Pääasia

Pysäköinninvalvonnasta annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaan pysäköinti- virhemaksua koskeva päätös annetaan henkilökohtaisesti ajoneuvon kuljet- tajalle tiedoksi kirjallisesti. Jollei kuljettajaa tavata, voidaan päätös antaa tiedoksi kiinnittämällä se ajoneuvoon näkyvälle paikalle. Pykälän 2 mo- mentin mukaan jollei pysäköintivirhemaksua koskevaa päätöstä ole voitu antaa tiedoksi 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tai jos maksua ei ole suori- tettu 17 §:n 1 momentissa säädetyssä ajassa, pysäköinninvalvojan tai pysä- köinnintarkastajan on viipymättä lähetettävä päätös maksusta vastuussa ole- valle ajoneuvon omistajalle tai haltijalle tiedoksi kirjeellä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päi- vän kuluttua kirjeen lähettämisestä.

Pysäköinninvalvonnasta annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan pysäköin- tivirhemaksu on suoritettava 30 päivän kuluessa päätöksen tekemispäivästä. Jos päätös on kuitenkin annettu tiedoksi 8 §:n 2 momentissa tarkoitetulla ta- valla, maksu on suoritettava 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannis- ta. Pysäköinninvalvoja voi myöntää maksuajan pidennystä. Pykälän 2 mo- mentin mukaan jollei pysäköintivirhemaksua ole suoritettu 1 momentissa tarkoitetussa määräajassa tai maksuajassa, maksu on suoritettava saatavien perinnästä annetun lain (513/1999) 10 a §:n 1 momentin 3 kohdassa sääde- tyllä määrällä korotettuna.

Pysäköinninvalvontaa koskevan lainsäädännön uudistamista koskevan hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 223/2010 vp) on to- dettu pysäköinninvalvonnasta annetun lain 8 §:n osalta muun muassa, että erona voimassa olevaan lakiin olisi ensinnäkin se, että jos pysäköintivirhe- maksua koskeva päätös on annettu tiedoksi 1 momentissa tarkoitetulla ta- valla, kirje lähetettäisiin vasta sitten, kun maksuaika on kulunut umpeen. Jollei tiedoksiantoa ole voitu tehdä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, kirje voitaisiin edelleen lähettää viipymättä. Lisäksi esityksessä todetaan, että tie- doksiannolla on merkitystä maksuajan määräytymisen ja oikaisuvaatimuk- sen tekemisen määräajan kannalta. Pysäköinninvalvoja voisi myöntää mak- suaikaa 17 §:n 1 momentin nojalla. Myöhästynytkin muutoksenhaku voitai- siin tutkia 15 §:n 1 momentissa säädetyin edellytyksin, ja perustevalitus oli- si mahdollinen niin kauan kuin saatava ei ole vanhentunut.

Edellä selostettu huomioon ottaen A:lle ei ole voitu määrätä pysäköintivirhemaksun korotusta. Koska korotus on määrätty virheellisesti, on se poistettava.

Sovelletut oikeusohjeet

Laki pysäköinninvalvonnasta 8 § 1 ja 2 mom. sekä 17 §

Laki verojen ja maksujen täytäntöönpanosta 1 § 1 mom. 1 kohta ja 2 mom., 9 § 1 mom., 10 § 1 mom. ja 20 §

Valtioneuvoston asetus verojen ja maksujen täytäntöönpanosta 3 § 2 kohta

Hallintolainkäyttölaki 71 §

Hallituksen esitys Eduskunnalle pysäköinninvalvontaa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi (HE 223/2010 vp)

Hallituksen esitys ulosottokaareksi ja laiksi verojen ja maksujen täytäntöönpanosta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi (HE 83/2006 vp)

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeustuomarit Toni Sarivirta, Riitta Huurre ja Kirmo Saastamoinen. Asian esittelijä Kiira Jaaksola.

Äänestys 2-1.

Eri mieltä ollut hallinto-oikeustuomari Riitta Huurre samoin kuin enemmis­tö, tutki valituksen perustevalituksena, mutta katsoi, että valitus on hylättä­vä.

Lainvoimainen