Vaasan HAO 08.11.2016 16/0259/2 · Hallinto-oikeus
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedAsiassa oli tuulivoimalayhtiön valituksesta ratkaistavana kysymys siitä, oliko ympäristönsuojelulain 175 §:ssä tarkoitetun hallintopakkomääräyksen edellytyksenä oleva ympäristönsuojelulain tai sen nojalla annettujen säännösten vastaisuus täyttynyt, kun yhtiöllä oli suunnitteilla tuulivoimalatoiminnan harjoittaminen. Alueelle oli suunnitteilla tuulivoimapuisto, jonne tulisi enintään yhdeksän voimalaa. Ympäristölautakunta oli velvoittanut yhtiön hakemaan ympäristölupaa kahdelle tuulivoimalalle ennen toiminnan aloittamista.
Legislator headnote
AI generatedVaasan HAO 08.11.2016 16/0259/2 · Hallinto-oikeus: Hallinto-oikeus katsoi, että kun yhtiö ei ollut ryhtynyt harjoittamaan alueella tuulivoimalatoimintaa, yhtiö ei ollut toiminut ympäristönsuojelulain tai sen nojalla annettujen säännösten vastaisesti eikä yhtiötä siten voitu velvoittaa hakemaan etukäteen ympäristölupaa toiminnalleen. Maankäyttö- ja rakennuslain nojalla annetuilla päätöksillä ei ollut oikeudellista merkitystä asian arvioinnissa. Hallinto-oikeus totesi muutoinkin, että ympäristönsuojelulain 27 §:n 2 momentissa tarkoitetun tapauskohtaisen ympäristöluvan tarve ei ollut ylipäätään etukäteen ennen toiminnan aloittamista ratkaistavissa sitovasti hallintopakkomenettelyssä muutoksenhakukelpoisella päätöksellä.
Keywords
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Asiassa oli tuulivoimalayhtiön valituksesta ratkaistavana kysymys siitä, oliko ympäristönsuojelulain 175 §:ssä tarkoitetun hallintopakkomääräyksen edellytyksenä oleva ympäristönsuojelulain tai sen nojalla annettujen säännösten vastaisuus täyttynyt, kun yhtiöllä oli suunnitteilla tuulivoimalatoiminnan harjoittaminen. Alueelle oli suunnitteilla tuulivoimapuisto, jonne tulisi enintään yhdeksän voimalaa. Ympäristölautakunta oli velvoittanut yhtiön hakemaan ympäristölupaa kahdelle tuulivoimalalle ennen toiminnan aloittamista.
Hallinto-oikeus totesi, että ympäristönsuojelulain 175 §:n hallintopakkosäännöksen nojalla voitiin antaa määräyksiä oikeudenvastaisen tilan oikaisemiseksi. Ympäristönsuojelulain hallintopakkosäännöksillä toteutettiin jälkivalvontaa eli valvontaviranomainen oli voinut ryhtyä toimenpiteisiin kun oli tapahtunut lainrikkomus tai laiminlyönti. Pelkästään aikomus tai suunnitelma oikeudenvastaiseksi katsottavan toiminnan käynnistämisestä ei pääsääntöisesti tarkoittanut lain tai säännöksen vastaisuutta.
Ympäristölautakunta oli omasta aloitteestaan ryhtynyt hallintopakkomenettelyyn siinä vaiheessa, kun tuulivoimalatoiminnan sijoittuminen alueelle oli osoitettu vireillä olevassa kaavoituksessa, osayleiskaavaehdotuksen ollessa nähtävillä. Osayleiskaava oli sittemmin kyseessä olleen valituksen vireilläolon aikana ratkaistu ja saanut lainvoiman ja tuulivoimaloiden rakentamiseen oli myönnetty rakennusluvat.
Hallinto-oikeus katsoi, että kun yhtiö ei ollut ryhtynyt harjoittamaan alueella tuulivoimalatoimintaa, yhtiö ei ollut toiminut ympäristönsuojelulain tai sen nojalla annettujen säännösten vastaisesti eikä yhtiötä siten voitu velvoittaa hakemaan etukäteen ympäristölupaa toiminnalleen. Maankäyttö- ja rakennuslain nojalla annetuilla päätöksillä ei ollut oikeudellista merkitystä asian arvioinnissa. Hallinto-oikeus totesi muutoinkin, että ympäristönsuojelulain 27 §:n 2 momentissa tarkoitetun tapauskohtaisen ympäristöluvan tarve ei ollut ylipäätään etukäteen ennen toiminnan aloittamista ratkaistavissa sitovasti hallintopakkomenettelyssä muutoksenhakukelpoisella päätöksellä.
Kun ympäristölautakunnalla ei ollut edellytyksiä hallintopakkomääräyksen antamiseen ympäristönsuojelulain 175 §:n nojalla, sen päätös kumottiin.
Ympäristönsuojelulaki 175 § 1 momentti
Lainvoimainen