Legislator Case Law & Legislation
Helsingin HAO 07.12.2016 16/1320/3 AI generated

Administrative Court allows tax deduction based on share ownership at dividend payment time, rejecting prior transfer calculations.

Case Number Helsingin HAO 07.12.2016 16/1320/3
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted

Legislator summary

AI generated

The Administrative Court allowed the taxpayer's claim to calculate the capital income portion of dividends based on shares owned at the specific dividend payment date. The court rejected the tax authority's calculation which used the taxpayer's initial share count before transferring shares to others. Deciding that the statute requires independent calculation per shareholder at the moment of payment, the court ruled the tax authority's method was incorrect.

Legislator headnote

AI generated

Tuloverolain 33 b §: Kukin osakas saa osingon pääomatulo-osuuden itsenäisesti omistamiensa osakkeiden perusteella osingonjakohetkellä; laskelma ei perustu aiempaan omistukseen.

Keywords

AI generated
dividend taxation capital income portion share ownership timing tax deduction calculation administrative court ruling Finnish tax law share transfer impact

Cited Legislation

AI generated
Tuloverolaki 33 b §
Laki varojen arvostamisesta verotuksessa 2 §
Laki varojen arvostamisesta verotuksessa 9 §

Cited Case Law

AI generated
KHO 17.4.2019 1592/219
KHO 17.4.2019 1592/219. Päätös kumotaan ja palautetaan.
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Asiassa oli kysymys siitä, miten osingon pääomatulo-osuus osingonsaajan verotuksessa lasketaan, kun osakeyhtiö oli jakanut osinkoa useammin kuin kerran kalenterivuoden aikana ja kun osakkeenomistaja oli vaihtunut osingonjakojen välisenä aikana.

Osakeyhtiö, jonka osakekanta koostui 1 000 osakkeesta, oli jakanut kalenterivuoden alkupuolella nostettavissa olevaa osinkoa 200 euroa osaketta kohden ja kalenterivuoden loppupuolella nostettavissa olevaa osinkoa 300 euroa osaketta kohden. A, joka oli omistanut 896 yhtiön osaketta, oli luovuttanut ensimmäisen osingonjaon jälkeen 100 osaketta B:lle ja 150 osaketta C:lle. B oli ennen luovutusta omistanut 45 ja C kaksi yhtiön osaketta.

Toimitetussa verotuksessa A:n yhtiöltä saamien osinkojen pääomatulo-osuus oli laskettu 896 osakkeen perusteella, vaikka A ei enää jälkimmäisen osingonjaon aikaan ollut omistanut kuin 646 yhtiön osaketta. B:n verotuksessa pääomatulo-osuus oli vastaavasti laskettu 145 osakkeen ja C:n verotuksessa 152 osakkeen perusteella.

Hallinto-oikeus totesi, että lainsäädännöstä tai lainvalmisteluaineistosta ei ollut suoraan johdettavissa tulkintaa siihen, miten osingon pääomatulo-osuus lasketaan kyseessä olevassa tilanteessa.

Hallinto-oikeus katsoi, että tuloverolain 33 b §:ää oli tulkittava tällaisessa tilanteessa siten, että kukin osakas sai osingonjakohetkellä omistamiensa osakkeiden perusteella osingon pääomatulo-osuuden itsenäisesti. Asiaa ei ollut syytä arvioida toisin vain sen johdosta, että osingon pääomatulo-osuus saattoi tällöin kertaantua verrattuna sen määrittämiseen osakekohtaisesti. A:n yhtiöltä saamien osinkojen pääomatulo-osuus oli siten tullut toimitetun verotuksen mukaisesti laskea tavalla, joka vastasi yhtiön osakkeen matemaattiselle arvolle laskettua yhdeksän prosentin vuotuista tuottoa 896 osakkeelle. Verovuosi 2013.

Tuloverolaki 33 b §

Laki varojen arvostamisesta verotuksessa 2 ja 9 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Outi Niemi, Vesa Heikkilä (t) ja Tommi Toijonen, joka on myös esitellyt asian.

KHO 17.4.2019 1592/219. Päätös kumotaan ja palautetaan.