Administrative court dismissed dismissal of public official for competing business causing apparent damage to employer.

Asiassa oli kysymys kunnallisen viranhaltijan virkasuhteen purkamisesta kilpailevan toiminnan perusteella. Valittaja oli työskennellyt koulutuskuntayhtymän tulosaluejohtajana. Hänen virkasuhteensa oli purettu kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (myöhemmin viranhaltijalaki) 41 §:n nojalla.

Valittajan mukaan koulutuskuntayhtymä ei ole voinut kuntalain yhtiöittämistä koskevat säännökset huomioiden harjoittaa sellaista toimintaa, jota hänen osaomistamansa yhtiö harjoittaa. Valittaja on kiistänyt käyttäneensä virka-aikaansa, työnantajansa välineitä, verkostoja tai virkatyössä saatuja tietoja hyväkseen yhtiötoiminnassaan. Valittajan mukaan hänellä on ollut asianmukainen sivutoimilupa yhtiötoimintaansa eikä hän ole käsitellyt esteellisenä työnantajansa palveluksessa olevien yhtiökumppaneidensa sivutoimiasioita.

Koulutuskuntayhtymän, yhtiön X ja valittajan toiminnan luonteen arviointi

Viranhaltijalain 18 §:ssä säädetään sivutoimista ja kilpailevasta toiminnasta. Säännöksen 3 momentin mukaan sivutoimena ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, joka kilpailevana toimintana ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa. Kilpailevaa toimintaa hallinto-oikeudessa arvioitaessa keskeisessä asemassa ovat olleet koulutuskuntayhtymässä kehitetty tietovarastomalli ja siihen liittyvät tuotteet ja palvelut. Koulutuskuntayhtymä on yhteistyössä Ammattiosaamisen kehittämisyhtiön AMKE Oy:n (myöhemmin AMKE) kanssa rakentanut tietovarastomallin (myöhemmin DW-malli). DW-mallin avulla eri järjestelmissä olevat tiedot voidaan kerätä yhteen yhtenäisen tietovaraston toteuttamiseksi. Koulutuskuntayhtymän ja AMKE:n tarkoitus on ollut ja on rakentaa DW-mallista lisensoitava ja myytävä tuote. DW-mallia ei kuitenkaan ole vielä ehditty myydä siinä vaiheessa, kun valittajan virkasuhteen purkamiseen on ryhdytty.

Valittaja on taas katsonut, että DW-malli on ollut yksittäinen, erillinen osansa laajemmassa kokonaisuudessa. Valittaja katsoo, että DW-malli on kuulunut ja kuuluu koulutuskuntayhtymälle ja sen kehittäminen koulutuskuntayhtymän toimialaan. Muita siihen liittyviä kaupallisia palveluja (asennus, ohjelmointi, konfigurointi, raportointityökalut) koulutuskuntayhtymä ei ole tuottanut eikä olisi voinutkaan tuottaa, koska koulutuskuntayhtymällä ei olisi ollut siihen resursseja. Valittaja on myös korostanut, että koulutuskuntayhtymää koskee yhtiöittämisvelvollisuus eli toisin kuin X Oy, se ei olisi voinutkaan tarjota kaupallisia palveluja. Valittaja katsoo siis, että mainituissa olosuhteissa hänen X Oy:nsä on voinut vapaasti myydä kokonaisuuteen liittyviä muita tietohallintopalveluja.

Hallinto-oikeus on arvioinut koulutuskuntayhtymän, X Oy:n ja valittajan toimintaa seuraavasti.

Koulutuskuntayhtymän toimialaan kuuluu ammatillisen perus-, lisä-, oppisopimus-, työvoima- ja henkilöstökoulutuksen järjestäminen kaikilla koulutusaloilla sekä lukiokoulutuksen ja työelämän kehittämishankkeiden järjestäminen Pohjois-Savon alueella. Todistajana kuultu koulutuskuntayhtymän entinen johtaja on lisäksi kertonut suullisessa käsittelyssä, että tämän perustehtävän ohessa niin nyt kysymyksessä olevassa koulutuskuntayhtymässä kuin muissakin koulutuskuntayhtymissä suunnitellaan ja kehitellään yhä enenevässä määrin erilaisia koulutukseen liittyviä oheispalveluja, joita voitaisiin kaupallistaa. Tietohallintohanke on ollut yksi tällainen tulevaisuuden hanke.

Valittaja on työskennellyt koulutuskuntayhtymässä vuodesta 2004 alkaen. Vuodesta 2009 alkaen hän on ollut kehittämisjohtajan tehtävässä ja 1.1.2015 alkaen tulosaluejohtajana. Hänen tehtäviinsä ovat kuuluneet muun ohessa alueen työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta, kokonaisarkkitehtuurin ylläpito ja kehittäminen sekä innovaatio- ja aloitetoiminnan kehittäminen. Valittaja on toisin sanoen työskennellyt hyvin vastuunalaisessa ja itsenäisessä tehtävässä koulutuskuntayhtymässä.

X Oy:n toimialaksi on ilmoitettu kaupparekisterissä liikkeenjohdon konsultointi- ja koulutuspalvelut, tieteelliset tutkimuspalvelut, ohjelmistojen konsultointi, suunnittelu, valmistus, markkinointi ja myynti. Edelleen, X Oy on internet-sivustollaan ilmoittanut tarjoavansa muun ohessa ohjelmistopalveluja, tietovarastointipalveluja sekä kehityspalveluja. X Oy:n ovat omistaneet valittaja, M ja P. He ovat tuolloin olleet myös ainoat yhtiössä työskentelevät henkilöt.

Hallinto-oikeuden arvion mukaan keskeiset kilpailevaa toimintaa koskevat koulutuskuntayhtymän väitteet ovat liittyneet DW-malliin, asennuspalveluihin, raportointityökaluihin ja kyselypalveluihin.

Valittajan mukaan X Oy:n tarjoamat kunkin käyttäjän yksilöllisiin järjestelmiin ja ympäristöihin räätälöitävät asennuspalvelut ja koulutuskuntayhtymän kehittämä tietohallintohanke ovat olleet kaksi eri asiaa. Valittaja on vedonnut asennuspalvelujen osalta myös siihen, että koulutuskuntayhtymällä ei ole ollut resursseja tämän palvelun tuottamiseen. Hallinto-oikeuden tulkinnan mukaan DW-mallissa ja asennuspalveluissa on ollut kysymys kahdesta eri asiasta. Olennaisena seikkana hallinto-oikeus on pitänyt kuitenkin sitä, että koulutuskuntayhtymän tietohallintohankesuunnitelmiin on kuulunut yhtenä keskeisenä osana myös asennuspalveluiden tarjoaminen. Edelleen, resurssin palvelun tarjoamiseen ovat koulutuskuntayhtymässä muodostaneet juuri valittaja, M ja P.

Hallinto-oikeus toteaa, että kyselypalvelujen edelleen kehittämisestä on X Oy:ssä vastannut valittajan ohella P, jotka molemmat siis olisivat voineet tehdä saman työn koulutuskuntayhtymässä. Todistajana kuultu tulosaluejohtaja K on kertonut suullisessa käsittelyssä koulutuskuntayhtymän johtoryhmän kokouksesta, jossa valittaja on ollut esittelemässä I Survey -kyselyohjelmaa. Valittaja on esittänyt kyseisessä kokouksessa, että ohjelma hankittaisiin koulutuskuntayhtymän käyttöön X Oy:ltä. Missään vaiheessa johtoryhmässä ei kuitenkaan todistajan mukaan tullut esiin, että X Oy on valittajan osaomistama yhtiö. Myös tässä kokonaisuudessa on hallinto-oikeuden tulkinnan mukaan ollut kysymys siitä, että valittaja on kehittänyt edelleen yhtiössään koulutuskuntayhtymän hankkeisiin olennaisena osana kuulunutta palvelua, johon liittyvä pohjatyö on tehty koulutuskuntayhtymässä. Valittaja on myös markkinoinut X Oy:n versiota koulutuskuntayhtymän johtoryhmälle ilmoittamatta, että X Oy on hänen yhtiönsä.

Hallinto-oikeus on tullut edellä esitetyillä perusteilla siihen johtopäätökseen, että valittaja on harjoittanut työnantajansa kanssa kilpailevaa toimintaa, joka on ollut koulutuskuntayhtymälle viranhaltijalain tarkoittamalla tavalla ilmeisesti vahingollista.

Hallinto-oikeuden johtopäätökset kilpailevasta toiminnasta ja purkuperusteiden laillisuudesta

Hallinto-oikeus on arvioinut, että valittaja on harjoittanut X Oy:n kautta työantajansa kanssa kilpailevaa toimintaa. Se seikka, että koulutuskuntayhtymä ei ole vielä ehtinyt yhtiöittää mainittua toimintaansa, ei muuta tätä arviota. Koulutuskuntayhtymällä on ollut ja on mahdollisuus kaupallistaa toimintaansa yhtiöittämisen kautta. Valittaja on muun ohessa kiistänyt, että hänen yritystoimintansa olisi ollut laajaa tai että hän olisi hyödyntänyt siinä työnantajaansa. Hän on lisäksi kiistänyt salanneensa yritystoimintansa työnantajaltaan. Hallinto-oikeus on edellä arvioinut valittajan toiminnan aiheuttamaa vahinkoa. Viranhaltijalain 41 §:n mukaista erittäin painavaa syytä arvioitaessa keskeisessä asemassa on se, voidaanko työntekijän ja työnantajan välisen luottamussuhteen arvioida ratkaisevalla tavalla rikkoutuneen tai vaarantuneen.

Valittaja on suullisessa käsittelyssä tuonut esiin useammassa yhteydessä, että kuntayhtymän entinen johtaja K on tiennyt hänen yhtiöstään ja sen harjoittamasta yhtiötoiminnasta jo pitkään. Hallinto-oikeus on pitänyt suullisessa käsittelyssä esitettyjen todistajankertomusten perusteella selvitettynä, että X Oy:n toiminnan todellinen luonne ei ole ollut myöskään silloisen kuntayhtymän johtajan tiedossa.

Hallinto-oikeus onkin tullut siihen johtopäätökseen, että koulutuskuntayhtymä on luottanut johtavassa ja vastuullisessa asemassa olevaan asiantuntijaansa, joka ei ole toiminut yritystoiminnassaan asemansa edellyttämällä tavalla. Valittaja ei ole myöskään asianmukaisesti informoinut työnantajaansa sidonnaisuuksistaan. Hallinto-oikeuden arvion mukaan kysymys on ollut kilpailevasta toiminnasta, joka on ilmeisesti vahingoittanut valittajan työnantajaa. Vahinko on luonteeltaan taloudellista ja sillä on ollut myös ilmeisen vahingollinen vaikutus koulutuskuntayhtymän ulkopuolisten kanssa tekemään yhteistyöhön. Hallinto-oikeuden arvion mukaan valittajan toiminta on ollut siinä määrin vakavaa ja moitittavaa, että koulutuskuntayhtymällä on ollut erittäin painava syy purkaa valittajan virkasuhde.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeustuomarit Timo Tervonen, Marika Turunen ja Mirjami Paso. Asian on esitellyt Mirjami Paso.

KHO:n päätös 28.5.2018, taltionumero 2540: Päätöksen lopputulosta ei muuteta