Legislator Case Law & Legislation
DE FR IT EN
Analyze in Legislator
Itä-Suomen HAO 08.11.2016 16/1174/1 AI generated

Administrative court dismissed import permit for captive-bred hawk due to potential harm to protected species.

Case Number Itä-Suomen HAO 08.11.2016 16/1174/1
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed
Open official source Machine-readable Markdown (.md)

Legislator summary

AI generated

The Administrative Court of Eastern Finland dismissed the applicant's appeal against the Game and Wildlife Centre's refusal to grant an import permit for a captive-bred goshawk. The court found that the hawk could indiscriminately prey on protected bird and mammal species during hunting or escape, causing harm to the natural environment. Consequently, the court ruled that the permit must be denied under the Hunting Act because the risk of environmental damage cannot be sufficiently mitigated.

Legislator headnote

AI generated

Metsästyslain 42 §:n (159/2011) 1 momentin ja 2 momentin mukaan: Lupa on evättävä, jos toimenpiteestä voi aiheutua haittaa luonnolle tai luonnonvaraiselle eläimistölle.

Keywords

AI generated
import permit captive-bred hawk environmental harm protected species Hunting Act administrative review wildlife protection

Cited Legislation

AI generated
Metsästyslain 42 § (159/2011)
AI generated
admin_2011_vaasa__151
Administrative court dismisses permit request when new species discovery creates special environmental conditions requiring further assessment.
kho-other_2015_2216
Supreme Administrative Court dismissed appeal against land material permit due to landscape damage under Maa-aineslaki. Appeal rejected.
kko-precedent_2006_88
Supreme Court reduces sentence for environmental destruction where some logging violated coastal plan but others did not.
kho-other_2017_726
Supreme Administrative Court dismisses appeal; environmental permit revoked due to insufficient impact assessment.
admin_2011_turku__1
Administrative court dismissed association's request to move white-throated sparrows to Lapland under nature conservation law.

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

A haki Suomen riistakeskukselta metsästyslain 42 §:n (159/2011) 1 momentin mukaista lupaa vankeudessa syntyneen ja kasvatetun ritarihaukan (Parabuteo unicinctus) maahantuontiin Saksasta Suomeen. Hakemusasiakirjojen mukaan A:n tarkoituksena oli järjestää ritarihaukalla lentonäytöksiä ja käyttää haukkaa metsästykseen sekä marjatiloilla ja lentokentillä lintujen karkotukseen. A:n mukaan haukan luontoon karkaamisen todennäköisyys oli pieni, sillä haukkaan asennettaisiin GPS-paikannin.

Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus olivat hakemuksen johdosta antamissaan lausunnoissaan todenneet, ettei lupaa ritarihaukan maahantuontiin tule myöntää. Lausuntojen mukaan ritarihaukka voi metsästyksen yhteydessä ja lintuja karkottaessaan sekä varsinkin karkuun päästessään aiheuttaa haittaa luonnonvaraiselle eläimistölle pyydystäessään valikoimattomasti myös rauhoitettuja lintuja ja nisäkkäitä. Ympäristökeskuksen lausunnossa oli vielä todettu, ettei metsästyshaukan käyttö Suomessa ole tarpeen. Haukkametsästys on kielletty muissa Pohjoismaissa ja useimmissa Euroopan maissa.

Riistakeskus hylkäsi hakemuksen, koska ritarihaukka voi aiheuttaa haittaa luonnolle tai luonnonvaraiselle eläimistölle. Riistakeskuksen päätöksen perustelujen mukaan ei voida riittävästi varmistua siitä, ettei haukka voisi metsästyksen yhteydessä tai muissa hakemuksessa kuvattujen haukan käyttötarkoitusten yhteydessä saalistaa myös rauhoitettuja lajeja. Ei voida myöskään riittävästi varmistua siitä, ettei haukka karkaa luontoon ja saalista rauhoitettuja lajeja. Riistakeskuksen päätöksen perustelujen mukaan on yleisesti tiedossa, että GPS-paikantimien toiminta on epätäydellistä ja varsinkin lintuihin asennettavien lähettimien toiminta on todettu puutteelliseksi tutkimushankkeiden yhteydessä.

Hallinto-oikeus hylkäsi A:n riistakeskuksen päätöksestä tekemän valituksen. Hallinto-oikeus totesi päätöksensä perusteluissa muun muassa seuraavaa:

Metsästyslain 42 §:n (159/2011) 1 momentin mukaan vierasperäisten lintu- tai nisäkäslajien samoin kuin vierasperäisten riistaeläinkantojen maahantuonti tai luontoon laskeminen ilman Suomen riistakeskuksen lupaa on kielletty. Lupahakemuksesta on pyydettävä ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen lausunto. Lupa on evättävä, jos toimenpiteestä voi aiheutua haittaa luonnolle tai luonnonvaraiselle eläimistölle. Luvassa voidaan antaa määräyksiä siitä, miten maahantuonti ja luontoon laskeminen on suoritettava.

Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella ritarihaukka voi metsästyksen yhteydessä tai muutoin hakemuksessa kuvattujen haukan käyttötarkoitusten yhteydessä tai karkuun päästessään kohdistaa saalistuksen valikoimattomasti myös rauhoitettuihin lintu- ja eläinlajeihin. A:n asiassa esittämä selvitys ei anna aihetta arvioida asiaa toisin. Koska toimenpiteestä voi aiheutua haittaa luonnolle tai luonnonvaraiselle eläimistölle, on riistakeskuksen tullut evätä lupa.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeustuomarit Toni Sarivirta, Jari Mäki-Runsas ja Kirmo Saastamoinen. Asian esittelijä Kirmo Saastamoinen.

Lainvoimainen