Administrative court denied inheritance tax relief for distant forest lands not forming a single farm unit.

Ratkaistavana oli kysymys, voidaanko noin 235 - 580 kilometriä päätilalta sijaitsevat metsätilat lukea samaan tilakokonaisuuteen siten, että voidaan soveltaa perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennuksia.

A oli lahjoittanut neljälle lapselleen, kullekin ¼ osuuden 15 eri tilasta. Lahjoitetuista tiloista yksi sijaitsi lahjansaajien kotikunnassa X. Tilalla oli peltoa noin 7 hehtaaria ja metsää noin 1,5 hehtaaria. Saadun selvityksen mukaan lahjoitetut metsätilat sijaitsivat seitsemällä eri paikkakunnalla ja niiden etäisyys X:n kunnassa sijaitsevaan päätilaan oli noin 235 - 580 kilometriä. Pisin yksittäisten kiinteistöjen sijaintikuntien välimatka oli noin 800 kilometriä. Pääosa metsämaista sijaitsi Y:n kunnassa, jossa tilojen kokonaispinta-ala oli 1.046 hehtaaria. X:n ja Y:n kuntien välinen etäisyys oli noin 350 kilometriä.

Perintö- ja lahjaverolain 55 §:n veronhuojennusta koskevan säännöksen tavoitteena on muun muassa maatilojen sukupolvenvaihdosten edistäminen ja tilanpidon jatkajan aseman parantaminen.

Hallinto-oikeus totesi, että maatilan käsitettä ei ole perintö- ja lahjaverolaissa määritelty. Maatilatalouden tuloverolain 2 §:n 2 momentista ja 3 §:n 2 momentista seuraa, että maatila voi muodostua useasta erillisestä yksiköstä ja maatalouden harjoittajalla voi olla useita maatiloja. Nykyaikainen metsätalous mahdollistaa metsätalouden harjoittamisen niin laajamittaisena, että se voidaan rinnastaa sijoitustoimintaan. Perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennusta ei sovelleta esim. passiiviseen sijoitustoimintaan tai siihen verrattavaan tulon hankintaan. Edellytyksenä sille, että erilliset tilat tai niiden osat voidaan katsoa samaan maatilaan kuuluviksi, on se, että ne ovat yhdysviljelyksessä ja että ne muodostavat itsenäisen taloudellisen yksikön.

Hallinto-oikeus katsoi, että maatilan muodostumista useasta eri kiinteistöstä ei voida arvioida pelkästään tilojen pinta-alojen ja tilojen välisten etäisyyksien perusteella, vaan kokonaisharkintana huomioon ottaen myös tilanpidon jatkajien työskentely maanviljelyssä ja metsänhoidossa, oman maatalous- ja muun kaluston käyttö metsätalouden hyväksi sekä muut yhdysviljelyä osoittavat seikat. Siinä tapauksessa, että päätila lähitiloineen muodostaa harjoitetun maa- ja metsätalouden kannalta huomattavan keskittymän, voidaan kauempanakin olevia metsätiloja pitää tilakokonaisuuteen kuuluvina.

Kun otettiin huomioon metsätilojen koot ja niiden poikkeuksellisen pitkät etäisyydet päätilaan ja toisiinsa sekä tilanpidon jatkajien työpanoksesta esitetty selvitys, ei voitu katsoa, että kyseiset tilat olisivat yhdysviljelyksessä X:n kunnassa sijaitsevan päätilan kanssa ja siten liittyisivät päätilalla harjoitettuun maatalouteen siten, että ne muodostaisivat maatilakokonaisuuden sen kanssa. Huojennukseen ei ollut oikeutta pelkkien metsätilojen osalta.

Perintö- ja lahjaverolaki 55 § ja 57 §