Administrative court dismissed challenge to church election results where candidates served on election board. The court ruled that church law does not prohibit candidates from serving on the election board. The court decided that limited participation by candidates was permissible under church law. The court held that the election process was not flawed by candidate involvement. The court found no grounds to invalidate the election results. The court determined that the election was conducted lawfully. The court concluded that the election was valid. The court affirmed the election results. The court rejected the challenge to the election. The court upheld the election outcome.

Seurakunnan vaalilautakunta oli 10.11.2014 vahvistanut seurakuntavaalien tuloksen. Vaalilautakunnan työskentelyyn oli osallistunut kaksi henkilöä, jotka olivat ehdokkaina vaaleissa. He olivat kuitenkin osallistuneet vain rajoitetusti. He olivat jäävänneet itsensä äänestyslippujen hylkäämistä koskevasta päätöksenteosta eivätkä he osallistuneet loppukokoukseen, jossa määrättiin vaalien tulos. He olivat toimineet vaalitoimitsijoina, mutta siten, että paikalla oli aina ollut toinen toimitsija, joka ei ollut ehdokkaana.

Hallinto-oikeudessa oli kyse siitä, oliko päätös vaalien tuloksen vahvistamisesta kumottava esteellisyyden vuoksi sillä perusteella, että vaaleissa ehdokkaina olleet henkilöt olivat osallistuneet seurakunnan vaalilautakunnan työskentelyyn jäseninä ja vaalitoimitsijoina.

Hallinto-oikeus arvioi kirkkolain muutoksen (414/2014) lainvalmisteluasiakirjoja ja niistä ilmenevää viittausta (HE 13/2014 vp s. 20) korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuun KHO 2013:112.

Hallinto-oikeus totesi, että kirkkolaissa ei kielletä ehdokasta toimimasta vaalilautakunnan jäsenenä tai vaalitoimitsijana. Toimintaa ei siten voida lähtökohtaisesti pitää lainvastaisena, vaikka yleisessä vaalilainsäädännössä on tiettyjä rajoituksia ja kirkkolain muutoksen lainvalmisteluasiakirjoissa on suositeltu yleisiä säännöksiä vastaavaa tulkintaa.

Niiltä osin kuin seurakunnan vaalilautakunnan toiminta voidaan rinnastaa kunnan keskusvaalilautakunnan toimintaan, se puhuu sen puolesta, että ehdokas ei saisi osallistua vaalilautakunnan toimintaan. Seurakuntavaaleissa ei kuitenkaan ole erillistä keskusvaalilautakuntaa, vaan asiassa on otettava huomioon myös ne näkökohdat, joiden perusteella oikeuskäytännössä on päädytty siihen, että ehdokas voi osallistua kunnallisen vaalilautakunnan työskentelyyn. Yhtenä tärkeänä seikkana on kunnallisvaalien osalta pidetty sitä, että elleivät ehdokkaat voi osallistua vaalilautakunnan työskentelyyn, voi tietyissä tilanteissa olla vaikeaa löytää tehtäviin sopivia henkilöitä.

Seurakunta oli toiminut kirkkohallituksen yleiskirjeen 3/2014 ohjeen mukaisesti. Seurakunnan vaaliorganisaation luonne huomioon ottaen hallinto-oikeus katsoi, että on perusteltua soveltaa esteellisyyssäännöksiä vain rajoitetusti seurakunnan vaalilautakunnan toimintaan. Hallinto-oikeus piti mahdollisena ja lainmukaisena menettelyä, jossa ehdokkaat osallistuivat seurakunnan vaalilautakunnan työskentelyyn tai toimivat vaalitoimitsijoina rajoitetusti edellä mainituilta osin.

Hallinto-oikeus katsoi, ettei valituksessa esitettyä esteellisyyttä ole ollut. Selvyyden vuoksi hallinto-oikeus totesi lisäksi, että asiassa ei ollut ilmennyt, että mahdollinen esteellisyys olisi saattanut vaikuttaa vaalien tulokseen kirkkolain 24 luvun 15 §:n tarkoittamalla tavalla. Valitus hylättiin.

Kirkkolaki 7 luku 5 §

HE 13/2014 vp s. 20

KHO 2013:112

Kirkkohallituksen yleiskirje 3/2014

KHO 7.3.2017 taltionro 996: ei muutosta.