Administrative court dismisses appeal due to lack of jurisdiction over labor disputes and standing of union representative.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court in Turku dismissed the appeal filed by the chief union representative against a municipal dismissal decision. The court determined it lacked jurisdiction because labor disputes regarding dismissal grounds belong to labor courts, while collective bargaining issues fall under general courts. Furthermore, the union representative was not considered a party with standing under the Municipalities Act as the decision did not directly affect his rights or duties.
Legislator headnote
AI generatedHallintolainkäyttölaki 51 § 2 mom; Kuntalaki 90 §: Administrative courts lack jurisdiction over labor disputes regarding dismissal grounds, and union representatives lack standing unless the decision directly affects their specific rights or duties.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Kunnanhallitus oli päättänyt lomauttaa taloudellisista syistä johtuen kunnan vakituiset viran- ja toimenhaltijat työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta annetun lain (yhteistoimintalaki) menettelyä noudattaen. Lomautus ei koskenut luottamusmiehiä. Kunnanhallitus oli hylännyt pääluottamusmiehen tekemän oikaisuvaatimuksen.
Valituksessaan pääluottamusmies oli vaatinut kunnanhallituksen päätösten kumoamista sillä perusteella, ettei lomautusmenettelyssä ollut noudatettu yhteistoimintalain säännöksiä, ettei lomautuksille ollut perusteita ja että lomautukset saattoivat johtaa siihen, ettei maaseutuvirasto pysty ottamaan vastaan maataloustukihakemuksia säädöksissä edellytetyllä tavalla.
Hallinto-oikeus jätti valituksen tutkimatta.
Yhteistoimintamenettelyyn liittyvien valitusperusteiden osalta hallinto-oikeus totesi, että yhteistoimintalakiin perustuvat riita-asiat käsitellään kyseisen lain mukaan yleisessä tuomioistuimessa. Koska yhteistoimintalain vastaisuutta koskevaa valitusperustetta ei siten tutkita hallintolainkäytön järjestyksessä hallinto-oikeudessa, hallinto-oikeudella ei ollut toimivaltaa tutkia valitusta tältä osin.
Lomauttamisen perusteisiin liittyvien valitusperusteiden osalta hallinto-oikeus totesi, että kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain lomauttamista koskevat säännökset olivat kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen omaksumismääräyksen myötä tulleet virkaehtosopimuksen osaksi. Kysymys lomauttamisen perusteista koski siten viranhaltijoiden osalta virkaehtosopimukseen määräysten soveltamista ja oikeaa tulkintaa, jonka virkaehtosopimukseen osallisen tai siihen sidotun viranhaltijan oli mahdollista saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Työntekijän osalta kysymys oli yksityisoikeudelliseen oikeussuhteeseen liittyvästä riita-asiasta, jonka ratkaiseminen kuuluu käräjäoikeuden toimivaltaan. Näin ollen hallinto-oikeus ei ollut toimivaltainen asiassa siltä osin kuin kysymys oli lomauttamisen perusteista.
Maaseutuviraston toimintaan liittyvän valitusperusteen osalta hallinto-oikeus katsoi, että valituksen tutkiminen siltä osin kuului kuntalain 90 §:n nojalla hallinto-oikeuden toimivaltaan.
Kuntalain mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Pääluottamusmies ei ollut kunnan jäsen eikä lomautuspäätöstä ollut kohdistettu häneen. Pääluottamusmies oli valitusoikeutensa perusteena vedonnut siihen, että hän oli pääluottamusmiehenä toiminut lomautuspäätöksen kohteena olleen henkilöstön edustajana yhteistoimintaneuvotteluissa.
Yhteistoimintalain mukaan tuossa laissa tarkoitetun yhteistoiminnan osapuolia ovat kunta työnantajana ja sen palveluksessa oleva henkilöstö. Henkilöstöä voi yhteistoimintaneuvotteluissa edustaa muiden muassa työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies.
Hallinto-oikeus katsoi, että vaikka pääluottamusmies oli edustanut henkilöstöä tai sen osaa yhteistoimintaneuvotteluissa, valituksenalaisen päätöksen ei voitu katsoa hänen pääluottamusmiesasemansa perusteella vaikuttavan välittömästi hänen oikeuteensa, velvollisuuteensa tai etuunsa siten, että häntä voitaisiin pitää asianosaisena kyseisessä asiassa. Koska pääluottamusmiehellä ei ollut valitusoikeutta, hallinto-oikeus ei voinut tutkia valitusta kuntalaissa tarkoitettujen valitusperusteidenkaan osalta.
Hallinto-oikeuslaki 3 §
Kuntalaki 4 §
Kuntalaki 90 §
Kuntalaki 92 § 1 mom
Hallintolainkäyttölaki 51 § 2 mom
Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa 23 §
Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 2014-2016 VIII luku 1 §
Kunnallinen virkaehtosopimuslaki 2 §
Laki työtuomioistuimesta 1 §
Laki työtuomioistuimesta 13 §