Administrative court dismissed parking permit claim for child with disabilities due to normal walking ability.
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court of Turku dismissed the parking permit application for a minor with severe activity and attention disorders. Although medical reports indicated the child required constant supervision and had a disability class of at least 11, the court found the child's walking ability normal and capable of independent movement with a companion. Consequently, the court ruled the child did not meet the legal definition of a severely disabled person entitled to a parking permit under the Road Traffic Act.
Legislator headnote
AI generatedTieliikennelaki 28 b § 1 mom; Tieliikenneasetus 53 § 1 ja 2 mom: A parking permit for a disabled person is not granted if the individual possesses normal walking ability and can move independently, even with supervision, thereby failing to meet the statutory threshold for severe disability.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Poliisilaitos oli hylännyt alaikäisen X:n huoltajan pysäköintilupahakemuksen, koska X:llä ei ollut liikunnallista haittaa, joka estää itsenäisen kävelemisen.
Vuonna 2006 syntyneellä X:llä on lääkärinlausuntojen mukaan vaikea-asteinen aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö ja puheen tuoton erityisvaikeus. Lausuntojen mukaan X tarvitsee orientaatiovaikeuksien, käyttäytymisen impulsiivisuuden ja arvaamattomuuden sekä puutteellisen liikenteen- ja vaarantajun takia liikenteessä jatkuvasti valvontaa ja perään katsomista. Haittaluokka on vähintään 11. Lausunnoissa puolletaan vammaisen pysäköintiluvan myöntämistä mm. asioinnin helpottamiseksi sekä X:n ja muiden ihmisten turvallisuuden takaamiseksi.
Hallinto-oikeus totesi, että aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö haittaavat lääkärinlausunnoista ilmenevästi X:n itsenäistä suoriutumista liikkumisessa ja hän tarvitsee kodin ulkopuolella liikkuessaan saattajan. X:n kyky kävellä on kuitenkin normaali, eikä hänellä sinänsä ole estettä kävellä saattajan kanssa kauempanakaan olevalta pysäköintipaikalta. Esitettyä selvitystä kokonaisuutena arvioiden hallinto-oikeus katsoi X:n kykenevän itsenäisesti kävelemään niin, ettei hän ole tieliikennelaissa tarkoitettu vaikeasti vammainen henkilö, jolle poliisi voi myöntää pysäköintiluvan. Asiassa ei voitu ottaa huomioon perheen toisen lapsen sairauksia ja vammoja.
Tieliikennelaki 28 b § 1 mom
Tieliikenneasetus 53 § 1 ja 2 mom