Administrative court allows partial compensation for repeated fixed-term employment without legal grounds, reducing amount due to early retirement.

Hakija oli hallintoriitahakemuksessaan vaatinut, että kaupunki velvoitetaan korvaamaan hänelle viranhaltijalain nojalla 24 kuukauden palkkaa vastaava korvaus, koska hänet oli otettu ilman laillista perustetta toistuvasti peräkkäin määräajaksi tuntiopettajan virkasuhteeseen 1.8.1998 - 31.7.2013.

Kaupunki oli antamassaan vastineessa sinänsä myöntänyt tapahtumain kulun oikeaksi, muuta kiistänyt korvausvaatimuksen määrältään ja perusteeltaan. Kaupunki esitti, että hakijalla ei ollut oikeutta korvaukseen, koska hakijalle oli tarjottu työtä, mutta hän oli omasta aloitteestaan jäänyt eläkkeelle 1.8.2013 alkaen täytettyään 65 vuotta. Kaupungin mukaan hakijalla ei näin ollen ollut enää viranhaltijalaissa tarkoitettua oikeussuojan tarvetta. Siinä tapauksessa, että korvausta ylipäätään tuli maksettavaksi, kaupunki esitti, että määrää arvioitaessa oli otettava huomioon se, että hakijan toimeentulo oli turvattu eläkkeellä.

Hakija oli esittänyt, että hänelle oli tarjottu työtä huomattavasti alle päätoimisen tuntiopettajan viikkotuntimäärän eikä muuta työtä ollut tarjolla. Hän oli myös hakenut auki ollutta viransijaisuutta, mutta ei ollut tullut nimitetyksi siihen. Hakijan mukaan hänellä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin jäädä eläkkeelle turvatakseen itselleen riittävän toimeentulon.

Hallinto-oikeus katsoi selvitetyksi, että kaupunki oli ottanut hakijan 20 kertaa toistuvasti peräkkäin määräaikaiseen virkasuhteeseen ilman viranhaltijalaissa mainittua hyväksyttävää perustetta. Asiassa oli kuitenkin oikeuskysymyksenä arvioitava sitä, oliko hakijalla eläkkeelle jäämisen johdosta ylipäätään oikeutta korvaukseen ja jos oli, mitä määrää oli asiassa pidettävä oikeana.

Hallinto-oikeus katsoi, että hakijan eläkkeelle hakeutumisen syynä oli ollut se, että kaupunki ei ollut enää ottanut häntä uuteen, päätoimista tuntiopettajuutta vastaavaan virkasuhteeseen. Näin ollen hakijalla oli eläkkeelle hakeutumisestaan huolimatta oikeus saada korvaus määräaikaisen virkasuhteen päätyttyä. Eläkkeen saamisella oli kuitenkin vaikutusta arvioitaessa tuomittavan korvauksen määrää.

Hallinto-oikeus otti korvauksen määrää arvioidessaan huomioon palvelussuhteen keston kokonaisuutena sekä sen, että hakija oli välittömästi määräaikaisten virkasuhteiden päättymisen jälkeen jäänyt eläkkeelle. Hallinto-oikeus katsoi, että kokonaisarvion perusteella kohtuullinen korvauksen määrä tässä tapauksessa oli 10 kuukauden palkkaa vastaava korvaus.

Laki kunnallisesta viranhaltijasta 3 §

Asian esittelijä totesi eriävässä mielipiteessään, että viranhaltijalain lähtökohtana on se, että viranhaltija otetaan virkasuhteeseen toistaiseksi ja määräajaksi vain, mikäli laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Esittelijä katsoi selvitetyksi, että kaupunki oli ottanut hakijan 20 kertaa toistuvasti peräkkäin määräaikaiseen virkasuhteeseen ilman viranhaltijalaissa mainittua hyväksyttävää perustetta. Koska hakijan viimeinen määräaikainen virkasuhde oli päättynyt, hänellä oli oikeus korvaukseen perusteettomien määräaikaisten virkasuhteiden perusteella. Sillä seikalla, että hakija oli määräaikaisen virkasuhteen päättymisen jälkeen hakeutunut eläkkeelle, ei ollut merkitystä arvioitaessa hänen oikeuttaan korvaukseen, mutta sillä oli merkitystä arvioitaessa tuomittavan korvauksen määrää.

KHO:n päätös 7.3.2017 taltionumero 1004. KHO ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä.