Administrative court allows wind farm residents' complaints by broadly interpreting 'interested party' for cross-municipal zoning plans.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court of Finland allowed complaints from residents of Municipality Y regarding a wind farm zoning plan approved in neighboring Municipality X. Although no binding noise regulations existed at the time, the court found that the residents were 'interested parties' under the Municipalities Act because the plan covered a unified cross-municipal area affecting their properties. Consequently, the court ordered the review of these complaints despite the lack of specific noise standards.
Legislator headnote
AI generatedMunicipalities Act s. 92(1); Zoning and Building Act s. 188(1): The term 'interested party' in zoning plan approval proceedings must be interpreted broadly to include property owners when the plan covers a unified cross-municipal area and the plan's effects extend to neighboring municipalities' properties.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
X kaupungin kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt X kunnan alueelle sijoittuvan tuulivoimaosayleiskaavan. Kaavaa oli valmisteltu samanaikaisesti Y:n kunnan alueelle sijoittuvan tuulivoimaosayleiskaavan kanssa ja ne muodostivat yhden yhtenäisen kokonaisuuden. Kaava oli eri päätöksellä hyväksytty Y:n kaupungin osalta Y:n kunnassa.
X kaupungin osayleiskaavan hyväksymispäätöksestä oli muiden ohella valittanut myös Y:n kaupungin jäseniä. Osa valittajista omisti kiinteistöjä, jotka joko rajautuivat X:n kaupungin puolella olevaan kaava-alueeseen tai ainakin sijaitsivat erittäin lähellä sitä.
Hallinto-oikeus tutki osan Y:n kaupungin jäsenten tekemistä valituksista. Hallinto-oikeus viittasi käynnissä olevaan tuulivoimaloiden meluvaikutuksia koskeviin selvityksiin ja uusiin ohjeisiin ja siihen, että sitovaa normistoa ei toistaiseksi ollut. Hallinto-oikeus totesi oikeuskäytäntöön viitaten, että kaavoituksessa yleisesti noudatettavat valtioneuvoston melutason ohjearvot eivät suoraan sovellu tuulivoimamelun häiritsevyyden arviointiin ja että ympäristöministeriön vuonna 2012 antaman suosituksen mukaan loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella melutaso ei saisi ylittää yöohjearvoa 35 dB. Kaikki edellä mainitut valittajien kiinteistöt sijaitsivat kokonaan tai osittain tuulivoimapuistoa koskevan meluselvityksen mukaisen 35 dB:n melualueen sisällä.
Hallinto-oikeus katsoi, kun otettiin myös huomioon, että kysymyksessä oli kuntarajan ylittävä yhtenäinen kaava-alue, naapurikaupungin puolella sijaitsevan kaava-alueen läheisyys valittajien kiinteistöihin nähden ja se, että tuulivoimaloista saattoi aiheutua sellaista melua tuulivoimala-alueen ulkopuolelle, jolla voi olla vaikutusta näiden toisen kaupungin alueella sijaitsevien kiinteistöjen maankäyttöön, hallinto-oikeus katsoi, että kuntalaissa tarkoitettua asianosaisen käsitettä oli tässä tuulivoimapuiston yleiskaavan hyväksymistä koskevassa asiassa tulkittava laajasti siten, että mainittujen kiinteistöjen omistajia oli pidettävä asianosaisina ja heidän valituksensa oli tästä syystä tutkittava.
Maankäyttö- ja rakennuslaki 188 § 1 momentti
Kuntalaki 92 § 1 momentti
KHO:n päätös 14.11.2016 taltionumero 4797. KHO ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta.