Administrative court allows appeal by nature conservation association for hunting permit decision in its operational area.

Asiassa oli muun ohessa arvioitava, oliko X ry:llä, jolla oli kotipaikka Kuopion kaupungissa, valitusoikeus Suomen riistakeskus / Pohjois-Karjalan 23.1.2015 tekemästä päätöksestä, jolla A:lle oli myönnetty niin sanotussa suden kannanhoidollista metsästystä koskevassa asiassa poikkeuslupa yhden suden tappamiseen Joensuun kaupungin ja Ilomantsin kunnan alueella.

Hallinto-oikeus katsoi, että X ry:llä oli valitusoikeus asiassa. Hallinto-oikeus perusteli päätöstään seuraavasti:

Suomen perustuslain 20 §:n 1 momentin mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Pykälän 2 momentin mukaan julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.

Metsästyslain 90 §:n mukaan muutoksenhausta Suomen riistakeskuksen tekemään päätökseen säädetään riistahallintolaissa. Edellä 41 §:ssä tarkoitettua poikkeuslupaa koskevassa asiassa valitusoikeus on myös sellaisella rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun edistäminen.

Riistahallintolain 1 §:n 1 momentin mukaan Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka toimialueena on koko maa lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. Suomen riistakeskuksella on aluetoimistoja, joiden toiminta-alueista määrätään Suomen riistakeskuksen työjärjestyksellä.

Riistahallintolain 2 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan Suomen riistakeskuksen julkisia hallintotehtäviä ovat muiden ohella metsästyslaissa (615/1993) säädetyt tehtävät.

Riistahallintolain 31 §:n 1 momentin mukaan Suomen riistakeskuksen 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Hallituksen esityksessä (HE 237/2010) eduskunnalle muun ohessa riistahallintolaiksi sekä laiksi metsästyslain muuttamisesta on riistahallintolain 90 §:n osalta todettu, että pykälässä laajennettaisiin metsästyslain 41 §:ssä tarkoitettujen poikkeuslupien valitusoikeutta siten, että valitusoikeus on myös sellaisella rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun edistäminen.

Valittajana oleva yhdistys on merkitty yhdistysrekisteriin vuonna 1976. Yhdistys on valtakunnallisen Luonto-Liitto ry:n Itä-Suomessa Joensuun ja Kuopion seuduilla toimiva piirijärjestö. Luonto-Liitto ry:n internet-sivujen mukaan Luonto-Liitto ry on perustettu vuonna 1943 ja se on valtakunnallisen Suomen Luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö.

X ry:n sääntöjen mukaan yhdistyksen kotipaikka on Kuopio. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Savo-Karjalan alueella asuvien Luonto-Liiton henkilöjäsenten yhdyssiteenä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi se harjoittaa luonnonharrastusta, ympäristökasvatusta ja ympäristönsuojelua edistävää informaatio-, koulutus-, tutkimus-, retkeily-, leiri- ja muuta vastaavaa toimintaa sekä tekee esityksiä ja aloitteita ja antaa lausuntoja toimialaansa liittyvistä asioista.

X ry:n sääntöjen mukainen toiminta vastaa sitä, mitä metsästyslain 90 §:ssä on edellytetty.

Hallituksen esityksestä (HE 237/2010) ei käy tarkemmin ilmi, mitä metsästyslain 90 §:ssä mainitulla paikallisella tai alueellisella yhteisöllä maantieteellisesti tarkoitetaan. Valittajana olevan yhdistyksen kotipaikka sijaitsee Kuopiossa Pohjois-Savossa, mutta yhdistyksen sääntöjen mukainen toimialue kattaa myös Pohjois-Karjalan, jossa nyt kyseessä oleva poikkeuslupa-alue sijaitsee.

Arvioitaessa metsästyslain 90 §:n mukaista yhteisön valitusoikeutta on asiassa otettava huomioon Suomen perustuslain 20 §:n 1 ja 2 momentin säännökset sekä unionin oikeuden tehokasta toteutumista koskevat vaatimukset (tehokkuusperiaate). Tehokkuusperiaatteesta seuraa, että kansallisten tuomioistuinten on unionin oikeuden kattamalla alalla tulkittava muutoksenhaulle hallinnon sisällä ja tuomioistuimissa asetettuja edellytyksiä koskevia menettelysääntöjä niin pitkälti kuin mahdollista unionin oikeuteen perustuvien oikeuksien tehokasta oikeussuojaa koskevien tavoitteiden mukaisesti. Tällä tulkintatavalla voi olla muun muassa yhdistyksen valitusoikeutta laajentava merkitys.

Lisäksi metsästyslain 90 §:n mukaista yhteisön valitusoikeutta arvioitaessa on otettava huomioon paitsi yhteisön toiminta-ajatus, kotipaikka ja sen säännöissä mainittu toimialue, niin myös poikkeuslupapäätöksen tehneen viranomaisen toimialue ja poikkeuslupa-alueen sijainti. Pelkästään se, miten yhteisö on toimialueensa itse säännöissään määritellyt, ei voi kuitenkaan olla yhteisön valitusoikeutta arvioitaessa ratkaiseva seikka. Muunlainen tulkinta johtaisi siihen, että yhteisö voisi itse määritellä säännöissään valitusoikeutensa maantieteellisen laajuuden.

Poikkeuslupa-alue sijaitsee Pohjois-Karjalan riistakeskuksen toiminta-alueella. Valittajana olevan yhdistyksen toimialueeksi on sen säännöissä määritelty Savo-Karjalan alue. Kun otetaan huomioon perustuslain 20 §:n 1 ja 2 momentin säännökset ja unionin oikeuden tehokasta toteutumista koskevat vaatimukset, on metsästyslain 90 §:n säännöstä tulkittava tässä tapauksessa siten, että yhdistyksellä on valitusoikeus asiassa huolimatta siitä, että sen kotipaikka ei sijaitse Pohjois-Karjalan riistakeskuksen toiminta-alueella.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeustuomarit Veijo Tarukannel, Toni Sarivirta ja Kirmo Saastamoinen. Asian esittelijä Kirmo Saastamoinen.

Lainvoimainen