Administrative court allows guardian appointment despite prior guardian order, ruling oral hearing not required for 90-year-old ward.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe administrative court ruled that a prior order appointing a guardian did not prevent a new appointment of a different representative for financial matters. Although the ward was 90 years old and parties argued oral hearings were too burdensome, the court found the previous guardian had managed affairs without fault. Consequently, the court confirmed the new representative's suitability and returned the case to the magistrate for formal appointment.
Legislator headnote
AI generatedLaki 24 § 2 momentti 3 kohta; Suomen perustuslaki 7 § 1 mom: A prior order appointing a guardian does not preclude a new appointment for financial matters, and oral hearings are not mandatory if the ward's condition makes them excessively burdensome.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Käräjäoikeus oli antanut edunvalvojan määräyksen B:n taloudellisia asioita koskien. Edunvalvojan määräys ei ollut sen esteenä, että hallinto-oikeus saattoi antaa ratkaisun siitä, onko A sopiva toimimaan B:n edunvalvontavaltuutettuna taloudellisten asioiden osalta. Hallinto-oikeus vahvisti, että A ei ollut sopimaton toimimaan B:n edunvalvontavaltuutettuna. Asia palautettiin maistraatille. Maistraattia ja asianosaisia ohjattiin hakemaan edunvalvojan määräyksen lakkauttamista käräjäoikeudesta.
Maistraatti hylkäsi A:n hakemuksen siitä, että hänet määrättäisiin B:n edunvalvontavaltuutetuksi. Maistraatin päätöksen mukaan A oli sopimaton toimimaan B:n edunvalvontavaltuutettuna. B valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen. B vaati suullisen käsittelyn toimittamista ja edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista. Suullisen käsittelyn tarkoituksena oli osoittaa, että A oli sopiva edunvalvontavaltuutetuksi. Käräjäoikeus määräsi valituksen vireille tulemisen jälkeen B:n edunvalvojaksi hoitamaan A:n taloudellisia asioita. Hovioikeus pysytti mainitun päätöksen.
A:n sopivuuden selvittäminen olisi vaatinut suullisen käsittelyn toimittamista. Osapuolet toivat esille, että noin 90-vuotiaan B:n kuuleminen olisi hänelle jo liian rasittavaa käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa käytyjen suullisten käsittelyjen jälkeen. Hallinto-oikeus selvitti viran puolesta asianosaisilta, oliko edunvalvojan määräämisellä ja muilla olosuhteiden muutoksilla merkitystä osapuolten vaatimuksille. Maistraatti ilmoitti, että A oli hoitanut edunvalvojana moitteettomasti B:n asioita. Maistraatti tämän valituksenalaisen päätöksen tekemisen jälkeen tulleen uuden selvityksen perusteella myönsi, että A oli sopiva B:n edunvalvontavaltuutetuksi. Hallinto-oikeus maistraatin myöntämisen perusteella vahvisti A:n olevan sopiva toimimaan B:n edunvalvontavaltuutettuna. Asia palautettiin taloudellisia asioita koskevan edunvalvontavaltuutuksen osalta maistraatille ja osapuolia ohjattiin hakemaan käräjäoikeudelta edunvalvonnan lakkauttamista.
Hallinto-oikeus lausui seuraavasti edunvalvojan määräyksen merkityksestä edunvalvontavaltuutusta koskevalle oikeudenkäynnille:
Hallinto-oikeus lausui toimivallastaan ja asian palauttamisesta seuraavin tavoin:
Edunvalvontavaltuutuksesta annettu laki 24 § 2 momentti 3 kohta
Suomen perustuslaki 7 § 1 mom
Laki holhoustoimesta 8 luku
Hallintolaki 6 §
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeustuomarit Mirjami Paso, Jukka Hartikainen ja Jukka Korolainen, joka myös esitteli asian.
Lainvoimainen