Administrative court dismisses request to stop hunting permit enforcement due to minimal legal harm.

Asiassa oli arvioitava Suomen riistakeskuksen niin sanotussa suden kannanhoidollista metsästystä koskevassa asiassa tekemän päätöksen välittömästä täytäntöönpanosta aiheutuvia etuja ja haittoja.

Suomen riistakeskus oli 23.1.2015 tekemällään päätöksellä myöntänyt A:lle metsästyslain 41 §:n 1 momentin ja 41 a §:n 3 momentin nojalla poikkeusluvan yhden suden tappamiseen ajalla 23.2.-15.3.2015. Lupa oli myönnetty 45 000 hehtaarin suuruiselle alueelle Y:n kaupungissa. Poikkeuslupapäätökseen oli liitetty muun muassa määräys, jonka mukaan pyynnissä tulee välttää alfayksilön tappamista, ja että pyynti on suositeltu kohdistettavaksi nuoreen, haittaa tuottavaan yksilöön. Riistakeskus oli riistahallintolain 31 §:n 2 momentin nojalla antanut luvan päätöksen täytäntöönpanolle 23.2.2015 lukien muutoksenhausta huolimatta.

X ry vaati päätöksen kumoamista ja päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä. X ry esitti valitusperusteinaan muun muassa, että päätös oli metsästyslain 20 §:n ja luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY (luontodirektiivi) 12 artiklan ja 16 artiklan vastainen eikä päätös kaikilta osin noudattanut Suomen susikannan hoitosuunnitelmaa. Lisäksi päätöksen perusteena ollut Luonnonvarakeskuksen kanta-arvio talven 2014-2015 susitilanteesta sisälsi huomattavan määrän epävarmuustekijöitä.

Hallinto-oikeus, hankittuaan ensin asiassa riistakeskuksen lausunnon, välipäätöksellään hylkäsi täytäntöönpanon kieltoa koskevan hakemuksen.

Hallinto-oikeus totesi päätöksensä perusteluissa muun muassa seuraavaa:

Luontodirektiivi on riistaeläinten osalta pantu kansallisesti täytäntöön metsästyslailla. Metsästyslain 5 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan susi on riistaeläin ja metsästyslain 37 §:n 3 momentin mukaan susi on aina rauhoitettu. Suomen riistakeskus voi kuitenkin metsästyslain 41 §:n 1 momentin nojalla 41 a §:n 3 momentin säädetyin edellytyksin myöntää poikkeusluvan tarkoin valvotuissa oloissa valikoiden ja rajoitetusti tiettyjen yksilöiden pyydystämiseksi tai tappamiseksi. Momentin sanamuoto perustuu luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdan e alakohtaan.

Metsästyslain 41 §:n 4 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä poikkeusluvan myöntämisessä noudatettavasta menettelystä, poikkeuslupaan liitettävistä määräyksistä, poikkeusluvan nojalla saadun saaliin ilmoittamisesta, poikkeusluvan ajallisesta kestosta ja poikkeamisen edellytysten arvioinnista. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää myös ajankohdista, jolloin 37 §:n mukaisesta rauhoituksesta voidaan poiketa.

Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen (452/2013) 3 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan metsästyslain 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää suden pyydystämiseksi tai tappamiseksi poronhoitoalueen ulkopuolella marraskuun 1 päivästä maaliskuun 31 päivään.

Metsästyslain 41 §:n 5 momentin mukaan poikkeuslupien ja 41 a §:n 4 momentissa tarkoitetun alueellisen kiintiön nojalla pyydettävän saaliin vuotuista määrää voidaan rajoittaa. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä siitä, mitä riistaeläinlajia tai poikkeusluvan myöntämisperustetta rajoitus koskee, suurimmasta sallitusta saalismäärästä, saalisyksilöiden sukupuolesta ja iästä sekä alueesta, jota rajoitus koskee.

Maa- ja metsätalousministeriön asetus poikkeusluvalla sallittavasta suden metsästyksestä poronhoitoalueen ulkopuolella metsästysvuonna 2014-2015 (28/2015) on tullut voimaan 23.1.2015 ja se on voimassa 31.7.2015 saakka. Asetuksen 1 §:n mukaan metsästyslain 41 a §:n 3 momentissa tarkoitetun poikkeusluvan perusteella saaliiksi saatujen susien määrä saa olla enintään 29 yksilöä poronhoitoalueen ulkopuolella.

Edellä mainittua asetusta koskevan maa- ja metsätalousministeriön muistion 17.12.2014 (dnro 2334/13/2014) mukaan Suomen riistakeskus arvioi ja selvittää tapauskohtaisesti perusteet poikkeuslupien myöntämiselle. Erityisehtona tulee olla, että kannanhoidollisia poikkeuslupia voidaan myöntää vain vahvoihin, elinvoimaisiin ja vakiintuneisiin susilaumoihin, joista on Tassu-järjestelmän kautta kannanseurantatieto käytettävissä. Poikkeuslupia voidaan myöntää yksi susireviirialuetta kohden. Poikkeuslupa rajataan susireviirialueelle ja pyyntiaika on enintään 21 vuorokautta. Pyynnissä tulee välttää alfayksilön tappamista. Pyynti suositellaan kohdistettavaksi nuoreen, haittaa tuottavaan yksilöön.

Suomen susikannan hoitosuunnitelma on vahvistettu 22.1.2015. Hoitosuunnitelman on laatinut Suomen riistakeskus yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Hoitosuunnitelmassa on muun muassa kuvattu, miten kannanhoidollinen metsästys edellä mainitun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen antamissa rajoissa olisi toteutettava talvella 2015.

Hoitosuunnitelman mukaan Suomen susikannan hoito ei onnistu, jos reviireillä asuvien ja toimivien ihmisten tarpeita ei oteta huomioon. Kannanhoidollisten poikkeuslupien tarkoituksena on vastata reviireiltä esitettyihin näkökantoihin ja luoda laillinen kannanhoidollinen toimintamalli puuttua haittaa tuottaviin yksilöihin ja näin ehkäistä laittomia susien tappamisia. Kannanhoidollisia poikkeuslupia tulee myöntää rajoitetusti vain vakiintuneille susireviireille, joissa on jälkeläistuottoa. Susilauman elinvoimaisuuden turvaamiseksi poikkeusluvan käytössä tulee valikoida pyydettävä yksilö. Pyynti tulee kohdistaa lauman nuoreen yksilöön, jolloin todennäköisimmät vaikutukset lauman elinvoimaisuudelle jäävät vähäisemmiksi. Susilauman johtavan alfayksilön tappamisen vaikutukset ovat hyvin tilannesidonnaisia ja mahdolliset vaikutukset moninaisia. Kannanhoidollinen sudenpyynti on kaksivuotinen kokeiluhanke, jonka jälkeen tehdään arvio kannanhoidollisen metsästyksen jatkamisesta.

Hallinto-oikeus toteaa, että valituksenalaisen päätöksen täytäntöönpanon kieltämisellä tai keskeyttämisellä valitusprosessin ajaksi pyritään ensisijaisesti rajoittamaan sellaisia ajan kulumisen johdosta aiheutuvia seurauksia, joilla olisi merkittäviä vaikutuksia oikeusturvan toteutumisen kannalta. Ratkaisulla, jolla täytäntöönpano kielletään tai keskeytetään valitusprosessin ajaksi, ei oteta lopullista kantaa siihen asiaratkaisuun, jonka tuomioistuin tulee myöhemmin valituksen johdosta tekemään. Sen sijaan valituksenalaisen päätöksen luonteella ja valituksessa esitetyillä valitusperusteilla on merkitystä arvioitaessa täytäntöönpanon kieltämisen tai keskeyttämisen tarpeellisuutta asianosaisten oikeusturvan toteutumisen kannalta.

Asiassa on näin ollen valituksenalaisen riistakeskuksen päätöksen luonne ja valituksessa esitetyt valitusperusteet huomioon ottaen arvioitava riistakeskuksen päätöksen välittömästä täytäntöönpanosta aiheutuvia etuja ja haittoja.

Riistakeskus on hallinto-oikeudelle antamassaan lausunnossaan todennut, että olisi poikkeusluvan saajan oikeusturvan kannalta kestämätöntä keskeyttää lyhyeksi tarkoitettu pyynti, koska se käytännössä estäisi metsästyksen ja siltä haetun tarkoituksen kyseiseltä metsästysvuodelta. Lausunnossa on edelleen todettu, että valittajan muutoksenhaku ei kävisi myöskään hyödyttömäksi, vaikka riistakeskuksen päätöksen täytäntöönpanoa ei keskeytettäisi, koska pääasiassa annettava hallinto-oikeuden tai mahdollisesti korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu linjaisi joka tapauksessa tulevien asetusten valmistelua ja poikkeuslupakäsittelyä sekä asetuksiin ja päätöksiin liittyviä ehtoja ja perusteluita.

Valituksenalainen riistakeskuksen päätös on ollut täytäntöönpantavissa 23.2.2015 lukien. Hallinto-oikeus ei asian käsittelyn tässä vaiheessa keskeytä riistakeskuksen päätöksen täytäntöönpanoa. Vaikka päätöksen täytäntöönpanoa ei keskeytetä, valittajan oikeusturvan ei voida katsoa vaarantuvan eikä valituksen voida katsoa käyvän hyödyttömäksi. Hallinto-oikeus antaa päätöksen valituksen osalta myöhemmin erikseen.

Sovelletut oikeusohjeet

Riistahallintolaki 2 § 1 mom. 1 kohta ja 31 § 1 mom.

Hallintolainkäyttölaki 32 § 1 mom.

Asian on ratkaissut hallinto-oikeustuomari Toni Sarivirta.

Asian esittelijä hallinto-oikeustuomari Kirmo Saastamoinen.

Lainvoimainen