Loss of loan from related party within same group is non-deductible under Finnish tax law.

Asiassa oli ratkaistavana se, oliko valittajan ja samalla velkojan A Oy Ab:n lainasaaminen B Oy:ltä syntynyt yhtiöiden kuuluessa samaan konserniin ja oliko lainasaamisen menetys vähennyskelpoinen A Oy Ab:n verotuksessa.

B Oy oli omistanut välillisesti ruotsalaisen C AB:n kautta A Oy Ab:n koko osakekannan 23.12.2009 asti, jolloin se myi C AB:n osakkeet ulkopuoliselle D Oy:lle. B Oy:n osakekannan oli pääosin omistanut luxemburgilainen hol-dingyhtiö E, jonka osakekannan oli puolestaan omistanut caymansaarelainen holdingyhtiö F. Osakekaupan myötä B Oy:n välillisesti omistama A Oy Ab:n omistus siirtyi toiseen konserniin.

A Oy Ab oli tilikautta 1.1. - 31.12.2011 koskevan veroilmoituksen tulolaskelmassa ilmoittanut muina rahoituskuluina 32 231 932,42 euroa. Näihin sisältyi 13 670 000 euron alaskirjaus B Oy:ltä olleen lainasaamisen menetystä.

Yritys ja pääomaverouudistuksesta annetussa hallituksen esityksessä (92/2004 vp) on muun ohessa todettu, että elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 b §:n 7 momentissa määriteltäisiin ne yhtiöt, joita tässä pykälässä tarkoitetaan konserniyhtiöillä. Näitä olisivat sellaiset yhtiöt, jotka kuuluvat osakeyhtiölain 1 luvun 3 §:ssä tarkoitettuun konserniin. Myös sellaiset yhtiöt, joissa yhdellä tai useammalla luonnollisella henkilöllä, oikeushenkilöllä tai näillä yhdessä on mainitussa osakeyhtiölain säännöksessä tarkoitettua määräysvaltaa vastaava määräysvalta, kuuluisivat tässä pykälässä tarkoitettuihin konserniyhtiöihin.

Valtiovaranvaliokunnan mietinnössä (12/2004 vp) todetaan, ettei ole perusteltua rajoittaa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 b §:n 7 momentin konsernin käsitettä pelkästään osakeyhtiölain määrittelyyn. Mikäli lainkohdassa viitattaisiin pelkästään osakeyhtiölain 1 luvun 3 §:ssä tarkoitettuun konserniin kuuluviin yhtiöihin, säännöksen soveltamisalan ulkopuolelle jäisivät esimerkiksi saman yksityishenkilön täysin omistamat kaksi osakeyhtiötä. Myös Ruotsissa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 16 §:n 7 momenttia vastaava säännös saamisten vähennyskelvottomuudesta koskee yleisesti intressiyhteydessä olevia yhtiöitä.

Hallinto-oikeus totesi, ettei edellä mainituissa lainvalmisteluaineistoissa konsernin käsitteen rajaamista pelkästään osakeyhtiölain määrittelyyn ollut pidetty perusteltuna. Lainvalmisteluaineistossa ei ole määritelty erikseen määräysvaltaa käyttävää luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä. Luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön kotimaisuutta ei myöskään ole mainittu säännöksen soveltamisen edellytykseksi. Tähän nähden ratkaisevana oli pidettävä sitä, käyttikö kotimainen osakeyhtiö tai jokin muu taho tosiasiallista määräysvaltaa yhtiössä.

Nyt käsiteltävässä asiassa luxemburgilaisen holdingyhtiön E:n osakekannan omistavalla caymansaarelaisella holdingyhtiöllä F:lla on ollut määräysvalta paitsi välittömästi E:ssa myös välillisesti sekä velkojayhtiö A Oy Ab:ssä että velallisyhtiö B Oy:ssä. Luxemburgilaisen E:n oli katsottava elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 16 §:n 7 kohdan ja 6 b §:n 7 momentissa tarkoitetuksi konserniyhtiöksi, erityisesti kun otettiin huomioon, että kyse oli EU:n jäsenvaltiossa toimivasta yhtiöstä. Koska E oli omistanut vähintään kymmenen prosenttia B Oy:stä, oli lainasaamisen katsottava syntyneen A Oy Ab:n ja B Oy:n kuuluessa samaan konserniin. Näin ollen lainasaamisen menetys ei ollut A Oy Ab:n verotuksessa vähennyskelpoinen meno.

Laki elinkeinotulon verottamisesta 6 § 1 mom 1 kohta, 6 b § 7 mom ja

16 § 7 kohta

Osakeyhtiölaki 8 luku 12 § 1, 2 ja 3 mom

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Anja Talja, Jouko Valonen (t) ja Sinikka Välitalo.

Asian esittelijä Marko Ahlstedt.