Planning permission denied for warehouse on groundwater protection area due to lack of design necessity under planning act.

Hankkeessa oli kysymys kahden yhteensä 814 k-m2:n suuruisen varastorakennuksen rakentamisesta 6,179 hehtaarin kiinteistölle Pernajan ja Koskenkylän taajamien välille kantatie 170:n varrelle. Rakennuspaikan maan pinta oli tarkoitus alentaa lähelle kantatie 170:n tasoa.

Osayleiskaavassa alue oli merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Kaavamääräysten mukaan alueelle sijoittuva rakentaminen tulee pyrkiä sijoittamaan ennestään olevan asutuksen yhteyteen tai olemassa olevien teiden varteen. Pohjavesialueita (pv-1) koskevien kaavamääräysten mukaan alueella on muun muassa kemikaalien ja pohjavesien kannalta haitallisten jätteiden varastointi kielletty. Kaavan suositusten mukaan alueen maankäytössä päätavoitteena tulee olla pohjaveden laadun ja määrän turvaaminen. Vanhoilla ottamisalueilla maa-ainesten otto tulee saattaa päätökseen mahdollisimman nopeasti ja alueet tulee maisemoida.

Kiinteistö oli rakentamaton ja sillä oli aiemmin ollut soranottopaikka, joka oli toiminnan päätyttyä maisemoitu, ja kiinteistö oli palautettu metsätalouskäyttöön. Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan varastorakennuksissa tultaisiin säilyttämään veneitä ja kuljetuskontteja.

Karttatarkastelun perusteella noin 400 metrin etäisyydellä oli kaksi rakennettua kiinteistöä, joiden tarkemmasta käyttötarkoituksesta ei ollut tietoa. Hankealueen läheisyydessä noin 500 metrin etäisyydellä toimi betonitehdas sekä maanrakennusyritys louhinta- ja murskaustoimintoineen ja alueelle oli myönnetty myös soranottolupia.

Alue sijaitsi osittain tärkeällä pohjavesialueella, jonka rajoista ja luokituksista ei ollut tarkkaa tietoa, koska pohjavesialueen tutkiminen ja kartoittaminen oli kesken. Pernajan kylä otti vetensä kyseiseltä pohjavesialueelta ja suunnitellulta rakennuspaikalta oli vedenottamolle matkaa noin 500 metriä.

Kun otettiin huomioon hankkeesta esitetty selvitys sekä rakennuspaikan sijainti tärkeällä vedenottoon tarkoitetulla, tai ainakin sen välittömässä läheisyydessä olevalla pohjavesialueella ja aluetta koskevat osayleiskaavan määräykset ja suositukset, rakentaminen edellytti ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa. Hakemuksessa tarkoitettua aluetta oli pidettävä suunnittelutarvealueena maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n 2 momentissa mainitulla perusteella.

Hallinto-oikeus arvioi suunnitteluratkaisun edellytykset maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 1 momentin perusteella ja totesi, että edellytyksiä myönteiselle suunnittelutarveratkaisulle ei ole ollut. Oikeutta myönteiseen suunnittelutarveratkaisuun ei ollut silläkään perusteella, että alueelle oli aiemmin myönnetty lupia muun ohella betonitehtaan toimintaan ja maa-ainestenottoon. Näiden toimintojen vaikutukset ympäristöön ja pohjavesialueeseen oli otettu huomioon hankekohtaisissa maa-aines- ja ympäristöluvissa. Kaupunginhallituksen päätös suunnittelutarveratkaisun myöntämisestä oli kumottava.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 16 § 2 mom ja 137 § 1 mom

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Markku Setälä, Jaana Moilanen (t) ja Riikka Valli-Jaakola.

Asian esittelijä Miia Rissanen.

Lainvoimainen.