Administrative court dismissed residence permit appeal but revoked entry ban due to new marriage facts.
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court dismissed the applicant's appeal regarding his residence permit and deportation order but revoked the entry ban. While the court found the new marriage did not justify reopening the closed residence permit case, it recognized the marriage as a valid ground for lifting the entry ban. Consequently, the court ruled that the entry ban should no longer apply despite the deportation order remaining in force.
Legislator headnote
AI generatedUlkomaalaislaki 37 § 1 mom; 50 § 1 mom; 60 §; 149 § 1 mom 1 kohta; 146 § 1 mom; 147 §; 150 § 1 ja 2 mom: A new marriage concluded during pending proceedings may not reopen a residence permit application but serves as a sufficient ground to revoke an entry ban.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Valittajan edellinen oleskelulupa oli päättynyt vuonna 2011. Hän oli vuonna 2012 hakenut oleskelulupaa Suomen kansalaisen kanssa solmitun avioliiton perusteella. Maahanmuuttovirasto oli vuonna 2013 hylännyt oleskelulupahakemuksen, päättänyt karkottaa valittajan ja määrännyt hänet kahdeksi vuodeksi maahantulokieltoon. Valituksen vireillä ollessa vuonna 2014 valittaja tuomittiin avioeroon ja hän solmi uuden avioliiton toisen Suomen kansalaisen kanssa.
Oleskelulupa
Hallinto-oikeus katsoi, ettei valituksen vireillä ollessa solmittua uutta avioliittoa voitu pitää vuonna 2012 perhesiteen perusteella tehtyä oleskelulupahakemusta ja sen johdosta vuonna 2013 tehtyä päätöstä koskevana sellaisena lisäselvityksenä, jonka vuoksi oleskeluluvan myöntämistä koskevat edellytykset olisi voitu tutkia tämän valituksen yhteydessä. Uutta avioliittoa koskeva selvitys ei siis antanut aihetta palauttaa oleskelulupa-asiaa Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.
Hallinto-oikeus hylkäsi oleskelulupaa koskevan valituksen.
Karkottaminen ja maahantulokielto
Valittajalle ei ollut edellisen vuonna 2011 päättyneen oleskeluluvan jälkeen myönnetty oleskelulupaa. Karkottamiselle oli siten ulkomaalaislaissa tarkoitettu peruste. Valituksessa ei ollut tuotu esiin, että valittajan paluulle kotimaahansa olisi ulkomaalaislain 147 §:ssä tarkoitettuja esteitä.
Valituksen täydennyksessä oli tuotu uutena selvityksenä esiin uusi avioliitto Suomessa asuvan Suomen kansalaisen kanssa, uuden puolison raskaus sekä työtarjous. Nämä seikat ovat sinänsä sen luonteisia, että ne on otettava huomioon karkottamista koskevassa harkinnassa. Hallinto-oikeus oli oleskeluluvan osalta katsonut, ettei kysymystä siitä, tulisiko valittajalle myöntää oleskelulupa perhesiteen perusteella hänen valituksen vireillä ollessa solmimansa uuden avioliiton vuoksi, voitu tutkia valittajan edellisen avioliiton perusteella hakemaa oleskelulupaa koskevan muutoksenhaun yhteydessä. Hallinto-oikeuden tiedossa ei ollut, että valittaja olisi hakenut oleskelulupaa uuden avioliittonsa perusteella tai saamansa uuden työtarjouksen perusteella taikka muullakaan perusteella. Tähän nähden ja kun maassa oleskelun jatkaminen edellyttäisi oleskelulupaa, ei karkotuspäätöstä ollut syytä kumota valituksen johdosta.
Valittaja oli myös voitu päätöksentekoajankohtana vuonna 2013 vallinneissa olosuhteissa määrätä maahantulokieltoon. Valittajan uuden avioliiton vuoksi ei maahantulokieltoa kuitenkaan asian tässä vaiheessa ollut syytä pitää voimassa.
Hallinto-oikeus kumosi maahantulokiellon ja hylkäsi valituksen karkotuksen osalta.
Äänestys 9 - 2.
Ulkomaalaislaki 37 § 1 mom, 50 § 1 mom, 60 §, 149 § 1 mom 1 kohta, 146 § 1 mom, 147 §, 150 § 1 ja 2 mom
KHO:2003:96 KHO:2005:73 KHO:2014:24
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marjatta Mäenpää, Juha Rautiainen, Terttu Villikka, Ulf Ekebom, Sirpa Tammisalo, Pirjo Järvenpää, Tero Leskinen, Mirja Mehto, Anna Salminen (t), Virpi Ikkelä ja Hanna Lähdeniemi.
Asian esittelijä Terttu Villikka.
KHO:n päätös 16.9.2015 taltio 15/2425. Päätöksen lopputulosta ei muuteta.