Administrative court dismissed appeal; land formation law did not allow withdrawal of land acquisition compensation deposit under payment deposit law.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court dismissed the applicant's appeal against the Regional State Secretary's decision to reject a request for the return of a land acquisition compensation deposit. The applicant argued that the Payment Deposit Act should apply to allow withdrawal after ten years, but the court found the deposit was made under the Land Formation Act which lacked specific withdrawal provisions. Consequently, the court ruled that since the applicable law did not establish a time limit or a right to reclaim the funds, the deposit could not be considered expired or withdrawable.
Legislator headnote
AI generatedKiinteistönmuodostamislaki 206 §; Laki rahan tallettamisesta velan maksuna 8 §:n mukaan, jos talletukseen sovellettavassa laissa ei ole säädetty talletuksen nostamista koskevaa määräaikaa eikä tallettajan oikeutta vaatia talletettujen varojen palauttamista, ei talletusta voida katsoa vanhentuneeksi eikä tallettajalla ole oikeutta saada tallettamansa varat takaisin.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
KHO:n päätös 27.04.2015 taltio 15/1083. Päätöstä muutetaan.
Päätöslyhennelmä
A oli aluehallintovirastoon 21.12.2011 saapuneessa hakemuksessaan pyytänyt Etelä-Suomen lääninhallitukseen 19.11.2001 tallettamisensa varojen palauttamista. A oli tallettanut lääninhallitukseen kiinteistönmuodostamislain mukaisessa yhteisen vesijätön lunastustoimituksessa hänen maksettavakseen määrätyn lunastuskorvauksen, koska korvauksen saajana olevan yhteisen alueen osakaskunnan hallintoa ei ollut järjestetty.
Aluehallintovirasto oli 4.2.2013 tekemällään päätöksellä hylännyt A:n hakemuksen, koska lunastuskorvauksen tallettamisen aikaan voimassa olleiden säännösten mukaan osakaskunnan oikeus lunastuskorvauksen nostamiseen ei vanhentunut eikä tallettajalla ollut oikeutta vaatia talletetun korvauksen palauttamista. Aluehallintoviraston päätöksen mukaan asiassa ei voitu soveltaa lailla 914/2011 muutettua kiinteistömuodostamislain 206 §:ää, koska kyseisen lain voimaantulosäännöksessä ei ollut säädetty, että lakia sovellettaisiin ennen sen voimaantuloa 1.10.2011 tehtyihin talletuksiin.
A valitti hallinto-oikeuteen vaatien aluehallintoviraston päätöksen kumoamista ja hakemuksensa hyväksymistä. Valituksessaan A katsoi, että asiassa tuli soveltaa rahan, arvo-osuuksien, arvopaperien tai asiakirjain tallettamisesta velan maksuna tai vapautumiseksi muusta suoritusvelvollisuudesta annettua lakia (maksutalletuslaki), jonka mukaan tallettajalla oli oikeus saada tallettamansa varat takaisin, jollei niitä ole annettu pois kymmenen vuoden kuluessa tallettamisesta.
Hallinto-oikeus totesi päätöksensä perusteluissa, että A maksettavaksi määrätyn lunastuskorvauksen tallettaminen lääninhallitukseen oli perustunut kiinteistönmuodostamislakiin. Talletuksen tekohetkellä kiinteistönmuodostamislaissa oli säännökset korvauksen tallettamisesta, talletettujen varojen sijoittamisesta pankkiin perustettavalle tilille ja talletettujen varojen maksamisesta korvaukseen oikeutetuille, mutta ei säännöksiä talletuksen nostamista koskevasta määräajasta eikä tallettajan oikeudesta vaatia talletuksen palauttamista eikä myöskään viittausta maksutalletuslakiin tai sen yksittäiseen säännökseen.
Korvauksensaajan oikeudessa nostaa talletettu korvaus ei ollut kyse valtioon kohdistuvasta saatavasta, eikä kyseinen oikeus siten vanhentunut saatavan vanhentumista koskevien säännösten nojalla. Korvauksensaajan oikeuden vanhentuminen edellytti nimenomaista lain säännöstä, jollaista laissa ei ollut kiinteistönmuodostamislain nojalla tehtyjen talletusten osalta ollut ennen 1.10.2011 voimaan tullutta lainmuutosta. Koska kiinteistönmuodostamislaissa oli talletushetkellä ollut säännökset suoritusvelvollisen oikeudesta vapautua mainittuun lakiin perustuvasta korvausvelvollisuudestaan tallettamalla suoritettava lääninhallitukseen, ei kyseiseen lakiin perustuvan lunastuskorvauksen tallettamiseen ollut maksutalletuslain 8 §:n mukaan ollut sovellettava maksutalletuslain säännöksiä.
Hallinto-oikeus katsoi, ettei A tekemään talletukseen ollut edellä mainituista syistä sovellettava maksutalletuslain säännöksiä. Kun kyseiseen talletukseen sovellettavassa laissa ei ollut säädetty mitään määräaikaa talletetun korvauksen nostamiselle, talletuksen ei voitu katsoa vanhentuneen suhteessa osakaskuntaan. Toisaalta kyseiseen talletuksen sovellettavissa kiinteistönmuodostamislain säännöksissä ei myöskään säädetty tallettajan oikeudesta vaatia talletettuja varoja takaisin. A:lla ei näistä syistä ollut oikeutta saada tallettamaansa korvausta takaisin.
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeustuomarit Reima Nieminen, Riitta Jokioinen ja Jussi-Pekka Lajunen. Asian esittelijä Jussi-Pekka Lajunen.
Oikeusohjeet
Kiinteistönmuodostamislaki 206 § (554/1995) 2 mom
Kiinteistönmuodostamislaki 206 § (554/1995) 3 mom
Laki rahan, arvo-osuuksien, arvopaperien tai asiakirjain tallettamisesta velan maksuna tai vapautumiseksi muusta suoritusvelvollisuudesta 7 § 1 mom
Laki rahan, arvo-osuuksien, arvopaperien tai asiakirjain tallettamisesta velan maksuna tai vapautumiseksi muusta suoritusvelvollisuudesta 8 § 1 mom Kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta annetun lain (914/2011) voimaantulosäännös
Suomen perustuslaki 15 § 1 mom