Administrative court dismisses appeal as inadmissible internal administrative order lacking direct legal effect.
Legislator summary
AI generatedThe Administrative Court rejected the appeal filed by a Court of Justice Councilor against the President's decision to maintain the current order of service. The court determined that the President's ruling was merely an internal administrative measure under the Administrative Procedure Act, lacking direct legal consequences for the official's position or rights. Consequently, the court held that the decision was not subject to judicial review via appeal or constitutional complaint.
Legislator headnote
AI generatedAdministrative Procedure Act s. 5(2); Constitution s. 21(1): An internal administrative order determining the order of service does not have direct legal effect and is therefore inadmissible for appeal or constitutional complaint.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Hovioikeudenneuvos oli vaatinut hovioikeuden presidentin vahvistaman virantoimitusjärjestyksen muuttamista siten, että hänet asetettaisiin virkavuosiensa perusteella virantoimitusjärjestyksessä ylemmälle sijalle. Presidentti päätti, että vaatimus ei antanut aihetta virantoimitusjärjestyksen muuttamiseen. Hovioikeudenneuvos valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus jätti valituksen tutkimatta, koska päätös ei ollut valituskelpoinen.
Hallinto-oikeuden arvion mukaan presidentin päätös ei ollut valituskelpoinen, vaan ainoastaan hallintolainkäyttölain 5 §:n 2 momenttiin rinnastuva hallinnon sisäinen määräys, johon ei voi hakea muutosta valittamalla. Koska päätöksellä ei ollut hallinto-oikeuden arvion mukaan välitöntä oikeudellista vaikutusta virkamiehen asemaan tai oikeuteen, ei valitusta ollut otettava käsiteltäväksi myöskään perustuslain 21 §:n 1 momentin nojalla. Hallinto-oikeus on päätöksessään arvioinut myös Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan soveltuvuutta tapaukseen.
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeustuomarit Timo Tervonen, Mirjami Paso ja Anu Koivuluoma. Asian esittelijä Anu Koivuluoma.
Päätös, johon on haettu muutosta
Itä-Suomen hovioikeuden presidentti 5.6.2014
Asian käsittely hallinto-oikeudessa
Valittaja on vaatinut, että presidentin päätöstä muutetaan siten, että valittaja asetetaan virantoimitusjärjestyksessä viidennelle sijalle hovioikeudenneuvos A:n jälkeen.
Hallinto-oikeus on perustellut valituksen tutkimatta jättämistä koskevaa ratkaisuaan seuraavasti:
Virantoimitusjärjestykseen liittyviä säännöksiä on hovioikeusasetuksessa ja oikeudenkäymiskaaressa. Hovioikeusasetuksen 2 §:n 2 momentissa säädetään, että istunnossa puhetta johtaa hovioikeudenlaamanni tai
istuntoon osallistuvista jäsenistä virassa vanhin
. Hovioikeusasetuksen 16 §:n 1 momentissa säädetään, että presidentin ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa
virantoimituksessa olevista hovioikeudenlaamanneista virassa vanhin
. Hovioikeudenlaamannienkin ollessa estyneinä presidentin tehtäviä hoitaa
virassa vanhin virantoimituksessa oleva hovioikeudenneuvos
. Saman pykälän 2 momentissa säädetään, että hovioikeudenlaamannin ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa
osaston virassa vanhin jäsen
. Oikeudenkäymiskaaren 23 luvun 1 §:ssä säädetään äänestämisestä. Pykälän 2 momentin mukaan äänestys suoritetaan
virkaikäjärjestyksessä
siten, että nuorin jäsen lausuu ensin ja puheenjohtaja viimeiseksi mielipiteensä.
Presidentti on vahvistanut edellä mainittuihin seikkoihin vaikuttavan hovioikeuden tuomareiden virantoimitusjärjestyksen, minkä jälkeen valittaja on vaatinut, että vahvistettua virantoimitusjärjestystä on muutettava. Hallinto-oikeus toteaa, että valitusasiassa on kysymys presidentin 5.6.2014 tekemän valittajan vaatimuksen hylkäämistä koskevan päätöksen laillisuudesta ja sitä kautta myös presidentin vahvistaman virantoimitusjärjestyksen laillisuudesta. Asiassa on kuitenkin aluksi selvitettävä, onko presidentin päätös valituskelpoinen.
Hallinto-oikeus toteaa, että virantoimitusjärjestyksen määräytymisen perusteista tai virantoimitusjärjestyksen vahvistamista koskevan päätöksen valituskelpoisuudesta ei ole säännöksiä hovioikeuslaissa tai -asetuksessa eikä muuallakaan lainsäädännössä. Presidentin lausunnon mukaan virantoimitusjärjestyksen määräytymisen perusteista ei ole myöskään hovioikeuden sisäisiä ohjeita tai määräyksiä.
Hallinto-oikeuden arvion mukaan virantoimitusjärjestyksen määrääminen kuuluu presidentin toimivaltaan viraston päällikkönä ja toiminnan järjestäminen on osa viraston johtamisjärjestelmää. Virantoimitusjärjestyksen vahvistamisessa on siten kysymys hallintolainkäyttölain 5 §:n 2 momenttiin rinnastuvasta hallinnon sisäisestä määräyksestä. Mikäli hallinto-oikeus ottaisi asian ratkaistavakseen, käyttäisi se tosiasiassa presidentille kuuluvaa hovioikeuden sisäiseen hallintoon liittyvää toimivaltaa. Myös korkein oikeus on oikeuskäytännössään arvioinut, että hovioikeuden virantoimitusjärjestystä koskevaan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla (KKO 1986-I-3). Hallinto-oikeus toteaa vielä, että viranomaisen lainvastainen menettely voi tulla kanteluasiana laillisuusvalvontaviranomaisen tutkittavaksi.
Edellä kerrotuin perustein hallinto-oikeus on tullut siihen johtopäätökseen, että presidentin virantoimitusjärjestystä koskevaan asiaan antama päätös ei ole valituskelpoinen, vaan ainoastaan hallintolainkäyttölain 5 §:n 2 momenttiin rinnastuva määräys, johon ei voi hakea muutosta valittamalla. Koska päätöksellä ei ole välitöntä oikeudellista vaikutusta virkamiehen asemaan tai oikeuteen, ei valitusta ole otettava käsiteltäväksi myöskään perustuslain 21 §:n 1 momentin nojalla. Hallinto-oikeus jättää valituksen tutkimatta.
Sovelletut säännökset: perusteluissa mainitut ja hallintolainkäyttölaki 51 § 2 mom.
KHO:n päätös 1.7.2015 taltionumero 1853: Päätöksen lopputulosta ei muuteta