Administrative court dismissed planning permit application as area was not a planning need zone.

A oli hakenut suunnittelutarveratkaisua 94 m

:n suuruisen asuinrakennuksen ja 85 m

:n suuruisen talousrakennuksen rakentamiseen. Ympäristölautakunta oli hylännyt hakemuksen katsoen, että rakennuspaikka sijaitsi suunnittelutarvealueella. Lautakunta katsoi rakentamisen aiheuttavan haittaa myöhemmälle kaavoittamiselle ja yhdyskuntakehitykselle.

Hallinto-oikeus kumosi ympäristölautakunnan päätöksen ja hylkäsi A:n suunnittelutarveratkaisua koskevan hakemuksen, koska alue ei ollut suunnittelutarvealuetta eikä A siten ollut hakemansa suunnittelutarveratkaisun tarpeessa. Suunniteltu 3,2 hehtaarin suuruinen rakennuspaikka oli metsän reunassa ja sen vieressä oli vuonna 1990 rakennettu lomarakennuksen rakennuspaikka. Lomarakennuspaikan vieressä oli toinen rakennettu lomarakennuspaikka ja A:n kiinteistön pohjoispuolella vuonna 1980 rakennettu kolmas lomarakennuspaikka. A:n omakotitalo olisi kolmen olemassa olevan lomarakennuksen lisäksi neljäs saman tien varrelle rakennettava rakennus. Lähin pysyvä asutus oli noin 200 metrin etäisyydellä oleva maatilan talouskeskus, joka oli alueen halki kulkevan tien toisella puolella. Vielä etäämmällä oli toinen maatilan talouskeskus, joka sijaitsi lomarakennusten ja A:n kiinteistön etelä-lounaispuolella.

Alueella ei ollut yleiskaavaa. Maakuntakaavana voimassa olevassa seutukaavassa alue oli maatalousvaltaista aluetta, jossa haja-asutusluonteinen rakentaminen on sallittu. Aluetta ei ollut kaupungin rakennusjärjestyksessä osoitettu suunnittelutarvealueeksi.

Kysymys oli tavanomaisen omakotitalon rakentamisesta, jonka ympäristövaikutukset eivät olleet merkittävät. Alue oli maaseutumaista maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jossa pysyvän asutuksen muodostivat harvaan rakennetut maatilojen talouskeskukset. Suunnitellun rakennuspaikan välittömässä läheisyydessä oli ainoastaan kolme lomarakennusta eikä lainkaan muuta rakentamista. Hallinto-oikeus katsoi, kun otetaan huomioon alueella toteutuneen pysyvän asutuksen vähäinen määrä ja sen sijainti sekä alueen rakentamisen laatu, että alueen käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi ei vielä tarvita erityisiä, suunnittelua edellyttäviä toimenpiteitä. A:n suunniteltu rakennuspaikka ei siten sijainnut suunnittelutarvealueella eikä rakennusluvan erityisiä edellytyksiä suunnittelutarvealueella ollut näin ollen ollut tarpeen tutkia.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 16 §

Maankäyttö- ja rakennuslaki 137 §

Aänestys 2-1

Esittelijän eriävä mielipide

Eri mieltä ollut jäsen olisi kumonnut ympäristölautakunnan päätöksen ja palauttanut asian ympäristölautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi, koska alue, jolle rakennuslupaa oli haettu, oli suunnittelutarvealuetta, mutta erityiset edellytykset rakentaa suunnittelutarvealueelle täyttyivät, minkä vuoksi lautakunta ei ollut voinut hylätä hakemusta niiden puuttumisen perusteella. Rakennettavan omakotitalon läheisyydessä saman tien varrella oli jo kolme aiempaa asuinrakennusta ja yksi aiemmin myönnetty rakennuslupa oli rauennut. Tien vaikutusalueella oli siten jo aiemmin ilmennyttä rakentamispainetta. Hieman etäämmällä oli kaksi maatilan talouskeskusta. Olemassa olevat loma-asunnot oli varusteltu vesijohdolla ja sähköllä.

Eri mieltä ollut jäsen katsoi, että olemassa olevien asuinrakennusten käyttötarkoitus vapaa-ajan asuntoina ei vaikuta enemmistön tarkoittamalla tavalla sen arviointiin, onko alue suunnittelutarvealuetta. Vapaa-ajan asuntoja käytetään nykyisin yleisesti kakkosasuntoina ympäri vuoden, mikä edellyttää teiden, sähköjohdon, vesijohdon ja jätehuollon järjestämistä. Tässä tapauksessa näistä kaikki muut kuin viemäröinti oli jo järjestettykin palvelemaan yhteisesti alueen asutusta.

Näistä syistä alueelle rakentaminen edellytti sen käyttöön liittyvien tarpeiden kuten juuri teiden, vesijohdon ja viemärien rakentamista ja vapaa-alueiden järjestämistä. Alue oli sen vuoksi suunnittelutarvealuetta.